Street fishing -kilpailu järjestettiin viime kesänä mm. Varkaudessa. Kuva: Janne Tarkiainen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Katukalastajat avaavat kesän kilpailukautensa ensi sunnuntaina 2. kesäkuuta Porin Street Fishing -kilpailussa. Jatkoa seuraa vain kaksi päivää myöhemmin Kajaanissa ja kaikkiaan alkavana kesänä järjestetään ainakin 11 katukalastuskisaa ympäri Suomen.

Street fishing on jo muutaman vuoden ajan tuonut kalastuskilpailuja urbaaniin ympäristöön aivan kaupunkien keskustojen tuntumaan. Näissä kilpailuissa vain vapavälineet ovat sallittuja ja välimatkat lyhyitä, joten tarjolla on lähikalastusta parhaimmillaan ja leppoisimmillaan. Myös yleisön on helppo seurata kilpailua, jossa ainoastaan rannalta kalastaminen on sallittua.

Kilpailussa kalastetaan kaverin kanssa eli kahden hengen joukkueena ja parit pyrkivät saamaan kasaan mahdollisimman monta senttiä yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalayksilöllä. Koska mukaan halutaan myös mahdollisimman paljon lapsia ja nuoria, jokainen vuonna 2001 tai myöhemmin syntynyt osallistuja saa viisi senttiä hyvitystä joukkueensa eduksi. Tarkemmat säännöt, kisa-alueet ja ilmoittautumisohjeet (tällä hetkellä neljän ensimmäisen ja myöhemmin kaikkien kisojen osalta) löydät sivuilta: fisuun.fi/tulevia-kalastustapahtumia.

Street fishing -kilpailut tulevana kesänä: Pori 2.6., Kajaani 4.6., Lahti 15.6., Varkaus 26.6., Rovaniemi 13.7., Turku 31.7., Mikkeli 7.8., Tampere 21.8., Helsinki 22.8., Jyväskylä 7.9. ja Kuopio 7.9.

Onkiminen kuulunee saalisvarmana ja monia eri kaloja pyytävänä menetelmänä osaksi useimpien joukkueiden taktiikkaa, samoin kuin viehekalastus jonkin kookkaamman petokalan nappaamiseksi siiman päähän. Kilpailussa saadut kalat voi joko tuoda kisakeskukseen kisan jälkeen tai ne voi halutessaan vapauttaa mittalaudalta kuvaamisen jälkeen.

Kussakin street fishing -kilpailussa palkitaan kolme parasta joukkuetta. Lisäksi voittajista tulee kyseisen kaupungin Kalakunkku 2019 ja koko kesän kovimman tuloksen tehneet nimetään syksyllä Vuoden katukalastajaksi 2019.

Taimenten kulku- ja elinolosuhteiden varmistamiseksi saneerausta on suunniteltu yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Saneerauksen kustannus on 1,55 miljoonaa euroa.

Meritaimen elää kasvuvaiheensa meressä mutta nousee syntyalueelleen kutemaan.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY saneeraa sade- ja sulamisvesiä kuljettavan hulevesiputken, joka on osa Haaganpuron pääuomaa ja toimii myös uhanalaisen taimenen elinympäristönä. HSY:n hallitus valitsi kokouksessaan 24.5.2019 urakoitsijaksi GRK Infra Oy:n. Saneerauksen kustannus on 1,55 miljoonaa euroa.

Saneeraukseen liittyy erityishaasteita

Hulevesiputki kulkee vilkkaan Hämeenlinnanväylän kyljessä ja Haaganpurossa esiintyvä uhanalainen taimen käyttää putkea vaellusreittinään. Taimenten kulku- ja elinolosuhteiden varmistamiseksi saneerausta on suunniteltu yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. HSY on lisäksi teettänyt työn toteuttamisesta laajan selvityksen, jossa on otettu huomioon niin ympäristö-, tekniikka- kuin turvallisuusnäkökohdat.

Vaelluskala ry:n asiantuntijat ovat vaikuttaneet muun muassa valittavaan putkimateriaaliin.

– Olemme tilanneet korjaustyötä varten erityistä komposiittiputkea, jonka sisäpohja on karhennettu ja johon voidaan jälkikäteen kiinnittää taimenten nousua helpottavia, virtausta hidastavia lamelleja, HSY:n verkostoprojektit-yksikön päällikkö Ilpo Korhonen kertoo.

– Kalan nousun kannalta on olennaista, että sillä olisi mahdollisuus levähtää. Putkeen on hyvä rakentaa levähdyspaikkoja riittävän tiheästi kaltevuudesta ja virtausnopeudesta riippuen. Lamellien on todettu toimivan tässä hyvin, Vaelluskala ry:n kala-asiantuntija Henrik Kettunen perustelee.

Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt saneeraustyön toteutuksessa käytettävän menetelmän.

Kalojen hyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä

Haaganpuron luontoarvot ovat merkittävät. 2000-luvulla onkin panostettu puron kalastollisten olosuhteiden parantamiseen.

Hulevesireitin kunnossapidon vastuut on jaettu HSY:n, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin kesken. Yhteisissä keskustelutilaisuuksissa onkin ollut tavoitteena rakentaa hulevesien ohjauksesta kokonaissuunnitelma, joka mahdollisimman hyvin tukisi vaelluskalojen elinympäristöä.

HSY:n saneeraustyön lisäksi ELY-keskus suunnittelee parhaillaan Metsäläntien rampin alittavan osuuden puhdistamista. Tavoitteena on helpottaa kalojen kulkua ja elinolosuhteita. Samalla on tarkoitus siirtää avo-osuus toiseen paikkaan, jotta kaloja häirittäisiin mahdollisimman vähän. Helsingin kaupunki puolestaan ottaa vaelluskalojen tarpeet huomioon Haaganpuron kunnossapitotöissä.

– Olemme kunnostaneet puroa yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Työ on tuottanut tulosta ja puroon on onnistuttu palauttamaan luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta, projektipäällikkö Päivi Islander Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo tyytyväisenä.

– Yhteistyössä rakennamme kestävää kaupunkiympäristöä, kiittää Ilpo Korhonen HSY:stä.

Kauppalanpuiston huonokuntoinen hulevesiputki aiheutti helmikuussa 2018 Hämeenlinnanväylällä sortuman, minkä jälkeen putkeen tehtiin tilapäinen korjaus. Nyt toteutettava varsinainen saneeraus alkaa alustavan aikataulun mukaan tammikuussa 2020. Aikatauluun vaikuttavat käytettävän erikoisputken puolen vuoden toimitusaika sekä taimenten vaellusajat. Sijaintinsa takia hulevesiputki on myös altis sääolosuhteille, ja runsaat sateet voivat viivästyttää ja siirtää saneerausta.

Multian Myllypuro ennen ja jälkeen rummunvaihdon, Kuvat: Keski-Suomen ELY-keskus

Talven väistyttyä ja Keski-Suomen puroissa kevättulvienkin jo laskettua, on aika jatkaa vesien tilaa parantavia puro- ja virtavesikunnostuksia. UPM:ltä saaduin varoin jatketaan viime vuonna vauhtiin päässyttä vaellusesteellisten tierumpujen korjaustöitä.

Viime syksynä vaihdettu Myllypuron tierumpu Multian Sinervämäentiellä on toiminut hyvin. Toukokuussa tehdään lisää puron tilaa kohentavia toimia. Kivi- ja soramateriaalia tuodaan hieman lisää ja puron alaosalla olevan kalliokynnyksen ympäristöä pyritään järjestelemään niin, että kalat pystyisivät uimaan siitä ylävirtaan.

Viitasaaren Huopananpurolla kalan ylösvaellusta helpottavia toimenpiteitä tehdään kesäkuussa kahdella rumpukohteella, yhdellä kalliokynnyksellä ja yhdellä lankkupadolla. Myös Viitasaaren Soliskylällä virtaavalla Myllypurolla tehdään kevyitä purokunnostustoimenpiteitä sekä tierummun vaellusesteellisyyttä korjaavia toimia.

Edellisten lisäksi ainakin Petäjäveden Lihajoella on tarkoitus korjata turhan ylös jääneen putkisillan haittavaikutuksia. Muita akuuteimpia kohteita kartoitetaan edelleen ja otetaan mahdollisesti mukaan ohjelmaan.

Lihajoki on vaelluskalavesistöä, samoin kuin Multian Myllypuro, jossa osakaskunta myös jatkaa taimenen pienpoikasistutuksia. Soliskylän Myllypurolla osakaskunnalla on tarkoitus syksyllä aloittaa taimenten poikasistutukset, joten näiden kohteiden korjaamisesta saattaa olla jatkossa paljon iloa uhanalaiselle taimenelle.

Isompien virtavesikunnostusten osalta Keuruulla sijaitsevan Kupanjoen kunnostusta jatketaan Keuruun kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyönä syksyllä. Kupanjoen kunnostustyö aloitettiin viime syksynä, jolloin saatiin kunnostettua neljä ylintä koskea ja ajettua kivimateriaalit pääosin kohteille. Jäljellä olevissa 13:ssa erillisessä koskialueessa on tulevana syksynä noin kolmen kuukauden työ jäljellä.

Isojoki ohitusuomassaan entisen Villamon padon kohdalla. Taimenten radiolähetinseurannalla selvitetään nouseeko meritaimen Villamon uutta vaellusyhteyttä pitkin Isojoen latvaosiin vuosikymmenten tauon jälkeen. Kuva: Panu Orell.

Isojoella on käynnistetty meritaimenien radiotelemetriatutkimus, jonka tavoitteena on seurata taimenien kutuvaellusta ja levittäytymistä vesistön eri osiin. Erityisen mielenkiinnon kohteena on taimenten mahdollinen vaellus Villamon poistetun padon yläpuolisille vesialueille vuosikymmenten tauon jälkeen.

Isojoki on maamme merkittävimpiä meritaimenen lisääntymisjokia ja suosittu kalastuskohde. Joessa on kuitenkin ollut useita taimenen vaellusta haittaavia patorakenteita, joita on viime vuosina saatu joko poistettua tai muokattua taimenille vähemmän haitallisiksi. "Villamon padon poistamisen jälkeen meritaimenilla on vuosikymmenten tauon jälkeen vaellusyhteys Isojoen latvoille asti. Tämä on merkittävä edistysaskel vesistön taimenkannan tilan parantamisessa", kommentoi padon poistoa Luonnonvarakeskuksen (Luken) Panu Orell, joka koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa radiotelemetriatutkimuksen toteutusta.

Patojen poiston ja muokkaamisen vaikutusta taimenten nousuvaellukseen tutkitaan nyt radiolähetinseurannalla. Samalla selvitetään vaikuttavatko vesistössä vielä olevat pohjapatorakenteet taimenen vaellukseen sekä kartoitetaan meritaimenen lisääntymisalueiden sijoittumista niin Isojoen pääuomassa kuin sen keskeisissä sivujoissa.

50 taimenta saa radiolähettimen

Kevään ja syksyn 2019 aikana Isojoella merkitään radiolähettimillä kaikkiaan 50 aikuista meritaimenta. Merkinnät toteutetaan Isojoen alajuoksulla Lapväärtissä sekä Villamon entisen padon alapuolella. Radiolähetin asennetaan kalan vatsaonteloon.

Merkittyjen taimenten vaellusta seurataan pääosin automaattisten radiovastaanottimien avulla, joita on sijoitettu yhteensä 10 kappaletta eri osiin Isojokivartta ja sen sivujokia. Lisäksi taimenia seurataan säännöllisesti autolla tehtävin käsipaikannuksin. Radiolähettimillä pystytään seuramaan taimenten vaellusta tarkasti ja yksilökohtaisesti. Merkittyjen taimenten seuranta jatkuu kevääseen 2020 asti, jolloin viimeistenkin kuteneiden taimenten pitäisi vaeltaa takaisin mereen.

Isojoen taimenten radiolähetinseuranta toteutetaan Luken ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Tutkimus on osa Freshabit LIFE IP Pohjanmaan joet -osahanketta, jossa toteutetaan monipuolisia toimenpiteitä mm. Isojoen vesistöalueen tilan parantamiseksi.

 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus

Kalastajien kuumeisesti odottama lupamyynti Utsjoelle, Inariin ja Enontekiölle alkaa ensi viikolla. Kuntalaiset voivat lunastaa keskiviikosta 22.5. kello 9 alkaen luontokeskuksista 40 euron kausiluvan, jolla saa viehekalastaa oman kunnan alueella jokikohteissa. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti hinnan keskiviikkona. Ulkopaikkakuntalaiset voivat alkaa hankkia tiistaina 21.5. kello 9 kohdekohtaisia vuorokausilupia Eräluvat-verkkokaupasta tai palvelunumerosta 020 69 2424.

Kalastuskausi alkaa suurella osalla jokialueista 1. kesäkuuta. Myynnin aloittaminen on tänä vuonna viivästynyt johtuen kalastuslain muuttumisesta. Eduskunta päätti kalastuslain muutoksesta maaliskuussa, minkä jälkeen Metsähallitus neuvotteli paikallisten ja Saamelaiskäräjien kanssa kalastuksen järjestelyistä.

Tämän jälkeen Metsähallitus antoi uuden kiintiöpäätöksen, jossa ratkaistiin kalastuslupien enimmäismäärät. Myynti on voitu aloittaa vasta, kun päätöksen jälkeinen valitusaika on kulunut umpeen ja maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut kuntalaisten uuden luvan hinnan.

Utsjoella, Inarissa tai Enontekiöllä asuvat kuntalaiset voivat lunastaa keskiviikosta alkaen kausiluvan jokiin, jotka ovat lohen tai taimenen nousualueita. Alaikäisille lupa on ilmainen. Lupien määrässä ei ole kiintiötä, eli sen voivat lunastaa kaikki Ylä-Lapin kuntien kuntalaiset. He voivat lunastaa kausilupansa Ylä-Lapin luontokeskuksesta Siidasta, Metsähallituksen Ivalon palvelupisteestä, Saariselän palvelupisteestä Kiehisestä (kiinni toukokuun) ja Tunturi-Lapin luontokeskuksesta Enontekiöltä.

Ulkopaikkakuntalaiset voivat ostaa kohdekohtaisia, kiintiöityjä vuorokausilupia Ylä-Lapin jokiin. Nämä luvat on kiintiöity. Lupia voi hankkia 21.5. kello 9 alkaen Eräluvat.fi-verkkokaupasta tai palvelunumerosta 020 69 2424.

Kuntalaisen maksuton kalastuslupa Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä on edelleen voimassa valtion vesillä, jotka ovat muita alueita kuin lohen tai taimenen nousuvesiä. Maksuton lupa muille alueille koskee viehe- ja pyydyskalastusta. Maksullinen jokilupa koskee sen sijaan vain viehekalastusta.

Kaikki alueet, joita luvat koskevat, näkyvät Metsähallituksen Eräluvat.fi-palvelussa. Lisäksi Metsähallitus julkaisee asiakkaille Tuikki-lehden erikoisnumeron Ylä-Lapin kalastuksesta.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden kalatalousmaksuilla tehtävät velvoiteistutukset ovat alkaneet. Velvoiteistutuksien tarkoituksena on vähentää kalastuksesta ja kalakannoille esimerkiksi jätevesipäästöistä, järvien säännöstelystä, turvetuotannosta ja muista toimenpiteistä aiheutunutta haittaa. Osalla velvoiteistutuksista kompensoidaan voimalaitosten vaelluskaloille, kuten taimenkannoille ja järvilohelle, aiheuttamaa vahinkoa. Järvi-Suomen alueella kalatalousmaksuja on vuosittain käytössä 1,4 miljoonaa euroa, ja kalatalousmaksu on määrätty 300 luvanhaltijalle.

Kalatalousmaksuilla tuetaan kala- ja rapukantoja

Kalatalousmaksuja voidaan käyttää kala- ja rapuistutuksiin, kalateihin, kalataloudellisiin kunnostustoimenpiteisiin tai muihin hoitotoimenpiteisiin tai näiden yhdistelmiin sekä em. toimien suunnitteluun ja toimenpiteiden tulosten seurantakuluihin. Kalatalousmaksuvaroja saa käyttää vain hankkeesta kalakannoille tai kalastukselle aiheutuvan vahingon kompensoimiseksi sillä alueella, mihin hankkeen vaikutus ulottuu. Esimerkiksi kalastajia palvelevia rakenteita ei pääsääntöisesti voida rahoittaa, ellei hankkeesta selvästi aiheudu tällaista tarvetta.

On kuitenkin syytä muistaa, ettei ELY-keskus kalatalousviranomaisena itse varsinaisesti toteuta toimenpiteitä, vaan tilaa ja ostaa ne alan toimijoilta. Kalataloudelliseen velvoitehoitoon liittyvät tehtävät hoidetaan ELY-keskuksissa virkatyönä siten, että kuluja ei kateta kalatalousmaksuvaroilla, jolloin varat voidaan täysimäärisesti käyttää hoitotoimiin.

Järvilohi-istutukset Pielisjoen Kuurnaan

Järvi-Suomen kalatalouspalvelujen toteuttamat kalatalousmaksuvelvoitteiden järvilohi-istutukset Pielisjoen Kuurnaan ovat alkaneet. Suurimmat istukaserät on istutettu 9.5-10.5.2019. Samaan aikaan Luonnonvarakeskus istutti Saimaan järvilohen kannanhoidollisia 2-vuotiaita poikasia Vuoksen vesistöalueelle.

Järvilohistrategian mukainen tavoite on istuttaa Pielisjokeen 2-vuotiaita järvilohia 100 000 kpl. Järvilohi-istukkaiden määrä on täysin riippuvainen viljelyn onnistumisesta. Istukkaiden laatuvaatimuksia on tarkennettu mm. kasvattamalla parivuotiaiden lohi-istukkaiden kokovaatimusta. Näiden lisäksi istutetaan 3-vuotiaita poikasia.

Alustavien arvioiden mukaan Pielisjoen Kuurnaan istutetaan 2-vuotiaita järvilohia tänä vuonna yhteensä 42500 kpl ja 3-vuotiaita järvilohia 4000 kpl sekä 2-vuotiaita järvitaimenia 7000 kpl. Lisäksi eri ikäisiä järvilohia istutetaan Lieksanjoen - Pielisen alueelle yhteensä noin 10000 kpl. Etenkin kannanhoidollisten järvilohien istutusmäärät jäävät tavoitteesta myös tänä vuonna istukkaiden saatavuusongelmien vuoksi.

Taimenistutukset meneillään

Kevään taimenistutukset ovat alkaneet Etelä- ja Keski-Suomessa. Pirkanmaalla tärkeimpiä taimenen istutusjärviä ovat Tampereen Pyhäjärvi ja Näsijärvi. Pyhäjärveen on kevään aikana istutettu noin 2000 ja Näsijärveen noin 1100 taimenta. Keski-Suomessa istutetaan Päijänteeseen kalatalousmaksuvaroilla noin 8500 kpl 3-kesäisiä järvitaimenia.

Pohjois-Savossa taimenistutuksia tehdään Haukivedellä Varkaudessa, jonne istutettiin 9000 kpl 2-vuotiaita järvitaimenia. Pääosa Pohjois-Savon istutuksista tehdään touko-kesäkuun vaihteessa 3-vuotiailla taimenilla, joita istutetaan mm. Korppiseen, Laakajärveen ja Sälevään Sonkajärvellä.

Istutetun taimenen tunnistaa siitä, että niiden rasvaevä on poistettu. Luonnossa syntyneellä taimenella on rasvaevä, ja rasvaevällinen taimen on Järvi-Suomen alueella rauhoitettu kokonaan.

ELY-keskuksen toteuttamien velvoiteistutusten lisäksi taimenistutuksia tekevät osakaskunnat, kalatalousalueet, metsähallitus ja muut tahot.

Vaasan hallinto-oikeus on 18.3.2019 antanut päätöksen Virtaan voimalaitoksen vesilain mukaista lupaa koskevista valituksista. Valitukset koskivat Etelä-Suomen aluehallintoviraston 7.12.2017 antamaa päätöstä, jolla Virtaankosken Voima Oy:lle myönnettiin lupa Virtaan voimalaitoksen pysyttämiseen ja käyttöön Tainionvirran Virtaankoskessa Sysmässä. Päätöksessä annettiin määräykset mm. rakenteista ja niiden käytöstä ja kunnossapidosta, kalataloudellisten vahinkojen estämisestä ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Valituksessaan Virtaankosken Voima Oy vaati mm. kalatalousvelvoitteita koskevien lupamääräysten kumoamista, muutoksia tarkkailuvelvoitteita koskeviin lupamääräyksiin sekä luvan käsittelymaksun alentamista.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kalatalousvelvoitteiden kumoamista koskevat vaatimukset. Virtaankosken Voima Oy:n on siten luvan mukaisesti rakennettava Virtaan voimalaitoksen padon ohittava kalatie ja johdettava siihen tarvittava vesimäärä. Voimalaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin kalatie on valmis ja seurannassa todettu toimivaksi. Lisäksi luvan saajan on maksettava vuosittain kalatalousmaksua 5 000 euroa ja istutettava Tainionvirtaan vuosittain 1 000 kpl 3-vuotiaita järvitaimenia.

Hartolan Jääsjärvestä Päijänteeseen laskeva Tainionvirta (keskivirtaama (MQ) 14,5 m3/s) on yksi kalastiestrategian kärkikohteista, sillä joki on ollut yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä erittäin uhanalaisen järvitaimenen ja vaellussiian kutujoista. Virtaankosken vesivoimalaitos estää kalojen nousun kutualueille täysin.

Hankkeen vaikutusten tarkkailua koskevia määräyksiä muutettiin valitusten perusteella siten, että Nuoramoisjärven pinnan korkeuden tarkkailua koskeva määräys poistettiin. Toiminnan vaikutuksia Tainionvirran veden korkeuteen tulee kuitenkin tarkkailla Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Voimalaitoksella vedenkorkeutta tulee tarkkailla jatkuvatoimisella hydrologisella asemalla.

Lupahakemuksen käsittelymaksun suuruudeksi määrättiin 9 040 euroa. Virtaankosken Voima Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylättiin, kuten myös vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Eduskunta on hyväksynyt kalastuslakiin muutoksia. Kuntalaiset voivat jatkossa ostaa omakustanteisen kausiluvan jokikohteille Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Viehekalastuksen kausilupa hankitaan Metsähallitukselta, ja lupa koskee kotikunnan valtion vesiä, jotka ovat lohen ja taimenen nousualueita.

Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna yhteensä 241 289 kappaletta, joista vuosilupia oli 174 324 kappaletta. Maksuista kertyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa jaettavaksi kalatalouden edistämiseen.

Tenojoen lupakauppa avautuu tämän hetkisen arvion mukaan huhtikuun alkupuoliskolla. Asiasta tiedotetaan tarkemmin maaliskuun loppuun mennessä. Suomen ja Norjan välisissä kalastussääntöneuvotteluissa esillä olleista asioista on tulossa vielä lausuntokierros. Vasta sen jälkeen mahdollisista sääntömuutoksista voidaan lopullisesti päättää. Kalastuslupakiintiöiden määriin ei ole tulossa muutoksia.