Suomi ja Venäjä allekirjoittivat huhtikuussa 2018 yhteisymmärrysmuistion rajavesien kalatalousasioiden kehittämisestä, seurannasta ja tutkimustyöstä. Osapuolet perustivat suomalais-venäläisen kalataloustyöryhmän, joka järjestäytyi ensi kerran Espoossa marraskuussa 2018. Kokouksessa sovittiin kalataloustyöryhmän työn edistämisestä kolmessa alatyöryhmässä; pohjoisessa, keskisessä ja eteläisessä.

 

Suomalais-venäläinen kalataloustyöryhmäEteläinen alatyöryhmä käynnisti toimintansa Pietarissa 14.-15.1.2019. Venäjää eteläisessä alatyöryhmässä edustavat Luoteis-Venäjän kalaviranomainen sekä valtion kalantutkimuslaitos. Suomea puolestaan edustavat Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Etelä-Karjalan liitto sekä Luonnonvarakeskus. Työryhmä rajasi toiminta-alueekseen Laatokkaan ja Suomenlahteen laskevat rajajoet sekä keskeisimmät yhteiset rajajärvet tältä alueelta. Tapaamisissa keskusteltiin kalojen vapaan kulun mahdollistamisesta rajajoissa, kalastuksen valvonnasta, lohikalojen luontaisen lisääntymisen edistämisestä sekä olemassa olevan seurantatiedon kokoamisesta ja rajajokiin liittyvän kalatutkimuksen kohdentamisesta tänä vuonna.

Tavoitteena kalojen vapaa kulku ja valvonnan tehostaminen

Pietarissa järjestetyssä kokouksessa päätettiin jatkaa viime vuonna aloitettuja yhteisiä jokitarkastuksia kalojen vapaan kulun todentamiseksi Kaakkois-Suomen rajajoissa. Lisäksi päätettiin laatia suunnitelma valvontayhteistyön toteuttamisesta. Vuonna 2019 kalastuksen valvontaa on tarkoitus tehostaa molemmin puolin rajaa Urpalanjoella, Mustajoella, Vuoksella ja Hiitolanjoella.

Lisää vauhtia tutkimusyhteistyöhön

Työryhmän ensimmäinen ponnistus tutkimusyhteistyön tiimoilta on rajajokien vanhan tutkimustiedon kerääminen eri toimijoilta. Tavoitteena on saada vuoden 2019 loppuun mennessä yhteinen kooste eteläisten rajavesien tutkimustiedosta.

Tutkimusyhteistyön jatkaminen ja sen tiivistäminen katsottiin molemmin puolin rajaa hyvin tärkeäksi. Vuonna 2019 eteläisellä alueella tutkimuksia kohdentuu Suomenlahteen laskevista joista molemmin puolin rajaa Urpalan-, Vila-, Rakkolan-, Musta- ja Soskuanjokeen. Laatokkaan laskevista joista tutkittavien listalla ovat Vuoksi ja Hiitolanjoki. Varsinkin Hiitolanjoella on tarpeen saada tietoa Venäjän puolen tilanteesta, aiemmista tutkimuksista on kulunut jo useita vuosia.

Kalaistutukset rajavesiin

Eteläinen alatyöryhmä kävi keskustelua rajajokiin tehtävien lohikalojen istutuksien periaatteista. Päädyttiin siihen, ettei istutuskantoja tule käyttää, mikäli joessa esiintyy omaa alkuperäistä kantaa kummalla puolen rajaa tahansa. Toisen vesistöalueen kantaa voidaan käyttää kotiutusistutuksissa, jos alkuperäinen kanta on hävinnyt. Todettiin, että istutusten vaihtoehtona tulisi heikkoja lohikalakantoja ensisijaisesti pyrkiä elvyttämään nousuesteitä poistamalla, parantamalla lisääntymisalueita sekä kitkemällä salakalastusta.

Alatyöryhmien raportointi

Alatyöryhmät raportoivat työnsä etenemisestä varsinaiselle suomalais-venäläiselle kalataloustyöryhmälle joka kokoontuu seuraavan kerran ensi lokakuussa Imatralla. Rajavesien kala-asioita tullaan puimaan myös suomalais-venäläisen rajavesistökomission 57. vuosikokouksessa Inarissa elokuussa.