Tenojoen vesistöstä saatiin kalastuskaudella 2018 tilastointihistorian pienin lohisaalis, 50 tonnia. Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen Norjan puolen lohisaalis (28,2 tonnia) oli Suomen puolen saalista (21,7 tonnia) suurempi. Vähäinen lohisaalis ja muutos saaliin jakautumisessa maiden välillä johtuvat ainakin osittain uuden kalastussäännön tuomista kalastusrajoituksista.

Paikkakuntalaisten ja kalastusmatkailijoiden arvioidut lohisaaliit (kg) Tenojoen vesistöstä vuosina 1975–2018 Suomessa ja Norjassa. Musta katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin (1975–2017) keskisaalista. Lähde: Luonnonvarakeskus (Suomen saaliit) ja Tanavassdragets Fiskeforvaltning (Norjan saaliit).Kesän 2018 lohisaalis koostui Tenolla pääosin yhden merivuoden pikkulohista eli titeistä. Niiden osuus oli vajaat 75 prosenttia yhteensä noin 15 600 lohen saaliista. Isojen, kolmen-neljän merivuoden, lohien osuus kappalemääräisestä lohisaaliista oli vain kuusi prosenttia. Näiden isojen lohien määrä ja osuus olivat poikkeuksellisen alhaisia.

Paikallisille valtaosa Tenon lohisaaliista

Paikallisten kalastajien osuus Tenon kokonaislohisaaliista oli 73 prosenttia (36,4 tonnia). Suomen puolella paikalliset saivat reilun 13 tonnin ja Norjan puolella 23 tonnin lohisaaliin.

Kalastusmatkailijat saivat Suomen puolella 8,3 tonnin ja Norjan puolella 5,1 tonnin lohisaaliin ja heidän yhteenlaskettu osuus kokonaissaaliista oli 27 prosenttia (13,4 tonnia). Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saaliista reilut 80 prosenttia saatiin Teno-Inarijoen pääuomasta, loppuosa saaliista tuli Tenon sivujoista, lähinnä Vetsi- ja Utsjoesta.

Suomen puolella paikallisten kalastajien saalis jakautui lähes tasan verkkopyydysten ja vapapyynnin välillä. Norjassa verkkopyynnin osuus paikallisten saaliista oli sitä vastoin lähes 80 prosenttia.

Tenon lupamäärissä eroja Suomen ja Norjan välillä

Suomen puolella paikallisille kalastajille myytiin reilut 500 kausilupaa Teno-Inarijoen pääuoman lohenkalastukseen. Merkittävin osa luvista oikeutti myös verkkopyydysten käyttöön. Lunastettujen lupien määrä oli samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta noin kolmanneksen pienempi kuin edeltävän kymmenen vuoden keskiarvo. Norjan puolella paikallisille kalastajille myytiin 1450 kausilupaa, joista hieman yli 200 oikeutti myös verkkopyydysten käyttöön.

Kalastusmatkailijoille myytiin Teno-Inarijoen yhteiselle rajajokiosuudelle reilut 16 500 kalastusvuorokautta, joista Suomen puolelta lunastettiin noin 10 500 ja Norjan puolelta vajaat 6 000. Kokonaan Norjan omistuksessa olevalle Ala-Tenolle myytiin lisäksi reilut 1 000 vuorokausilupaa.

Saaliiden ilmoittaminen pakollista – tärkeä osa lohikantojen seurantaa

Kalastus- ja saalistilastot ovat tärkeä osa lohikantojen tilan seurantaa. Tietoja hyödynnetään vesistön lohikantojen hoidon suunnittelussa ja kalastuksen järjestämisessä. Suomen puolella Tenojoen kalastus- ja saalistilastojen koostamisesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke) ja Norjan puolella Tanavassdragets Fiskeforvalting (TF).

Lohisaaliiden ilmoittaminen on vuonna 2017 voimaan tulleen uuden kalastussopimuksen mukaan pakollista kaikille Tenojoen kalastajille niin Suomessa kuin Norjassa sivujoet mukaan lukien. Osa kalastajista jätti kuitenkin saaliinsa ilmoittamatta. Heidän osaltaan saaliit jouduttiin arvioimaan.