Pohjois-Savon ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden kalatalousmaksuilla tehtävät velvoiteistutukset ovat alkaneet. Velvoiteistutuksien tarkoituksena on vähentää kalastuksesta ja kalakannoille esimerkiksi jätevesipäästöistä, järvien säännöstelystä, turvetuotannosta ja muista toimenpiteistä aiheutunutta haittaa. Osalla velvoiteistutuksista kompensoidaan voimalaitosten vaelluskaloille, kuten taimenkannoille ja järvilohelle, aiheuttamaa vahinkoa. Järvi-Suomen alueella kalatalousmaksuja on vuosittain käytössä 1,4 miljoonaa euroa, ja kalatalousmaksu on määrätty 300 luvanhaltijalle.

Kalatalousmaksuilla tuetaan kala- ja rapukantoja

Kalatalousmaksuja voidaan käyttää kala- ja rapuistutuksiin, kalateihin, kalataloudellisiin kunnostustoimenpiteisiin tai muihin hoitotoimenpiteisiin tai näiden yhdistelmiin sekä em. toimien suunnitteluun ja toimenpiteiden tulosten seurantakuluihin. Kalatalousmaksuvaroja saa käyttää vain hankkeesta kalakannoille tai kalastukselle aiheutuvan vahingon kompensoimiseksi sillä alueella, mihin hankkeen vaikutus ulottuu. Esimerkiksi kalastajia palvelevia rakenteita ei pääsääntöisesti voida rahoittaa, ellei hankkeesta selvästi aiheudu tällaista tarvetta.

On kuitenkin syytä muistaa, ettei ELY-keskus kalatalousviranomaisena itse varsinaisesti toteuta toimenpiteitä, vaan tilaa ja ostaa ne alan toimijoilta. Kalataloudelliseen velvoitehoitoon liittyvät tehtävät hoidetaan ELY-keskuksissa virkatyönä siten, että kuluja ei kateta kalatalousmaksuvaroilla, jolloin varat voidaan täysimäärisesti käyttää hoitotoimiin.

Järvilohi-istutukset Pielisjoen Kuurnaan

Järvi-Suomen kalatalouspalvelujen toteuttamat kalatalousmaksuvelvoitteiden järvilohi-istutukset Pielisjoen Kuurnaan ovat alkaneet. Suurimmat istukaserät on istutettu 9.5-10.5.2019. Samaan aikaan Luonnonvarakeskus istutti Saimaan järvilohen kannanhoidollisia 2-vuotiaita poikasia Vuoksen vesistöalueelle.

Järvilohistrategian mukainen tavoite on istuttaa Pielisjokeen 2-vuotiaita järvilohia 100 000 kpl. Järvilohi-istukkaiden määrä on täysin riippuvainen viljelyn onnistumisesta. Istukkaiden laatuvaatimuksia on tarkennettu mm. kasvattamalla parivuotiaiden lohi-istukkaiden kokovaatimusta. Näiden lisäksi istutetaan 3-vuotiaita poikasia.

Alustavien arvioiden mukaan Pielisjoen Kuurnaan istutetaan 2-vuotiaita järvilohia tänä vuonna yhteensä 42500 kpl ja 3-vuotiaita järvilohia 4000 kpl sekä 2-vuotiaita järvitaimenia 7000 kpl. Lisäksi eri ikäisiä järvilohia istutetaan Lieksanjoen - Pielisen alueelle yhteensä noin 10000 kpl. Etenkin kannanhoidollisten järvilohien istutusmäärät jäävät tavoitteesta myös tänä vuonna istukkaiden saatavuusongelmien vuoksi.

Taimenistutukset meneillään

Kevään taimenistutukset ovat alkaneet Etelä- ja Keski-Suomessa. Pirkanmaalla tärkeimpiä taimenen istutusjärviä ovat Tampereen Pyhäjärvi ja Näsijärvi. Pyhäjärveen on kevään aikana istutettu noin 2000 ja Näsijärveen noin 1100 taimenta. Keski-Suomessa istutetaan Päijänteeseen kalatalousmaksuvaroilla noin 8500 kpl 3-kesäisiä järvitaimenia.

Pohjois-Savossa taimenistutuksia tehdään Haukivedellä Varkaudessa, jonne istutettiin 9000 kpl 2-vuotiaita järvitaimenia. Pääosa Pohjois-Savon istutuksista tehdään touko-kesäkuun vaihteessa 3-vuotiailla taimenilla, joita istutetaan mm. Korppiseen, Laakajärveen ja Sälevään Sonkajärvellä.

Istutetun taimenen tunnistaa siitä, että niiden rasvaevä on poistettu. Luonnossa syntyneellä taimenella on rasvaevä, ja rasvaevällinen taimen on Järvi-Suomen alueella rauhoitettu kokonaan.

ELY-keskuksen toteuttamien velvoiteistutusten lisäksi taimenistutuksia tekevät osakaskunnat, kalatalousalueet, metsähallitus ja muut tahot.