FRESHABIT LIFE IP -hankkeessa tehdyistä vesistökunnostuksista on alettu saada tuloksia, joiden perusteella kunnostuksilla on ollut monia hyviä vaikutuksia kunnostettujen jokien ja purojen monimuotoisuuteen. Villamon patoalueen kunnostuksen jälkeen meritaimenilla on jälleen mahdollisuus nousta vesistön latvaosille kutualueilleen. Latvaosien purokunnostukset lisäävät purojen monimuotoisuutta sekä tarjoavat elinympäristöjä ja lisääntymisalueita monille eliölajeille.

Isojoen meritaimenten seuranta radiolähettimillä

Keväällä käynnistetty radiotelemetriaseuranta on tuottanut runsaasti tietoa meritaimenien vaelluksesta ja levittäytymisestä Lapväärtin-Isojoen eri osiin. Telemetriaseurannan merkittävin havainto on meritaimenien nousu Villamon kunnostetun alueen yläpuolisille vesialueille. Ensimmäistä kertaa täysin vapaana kalojen nousulle olevan alueen ohitse nousi seitsemästäkymmenestä Lapväärtinjokisuussa merkitystä taimenesta neljä. Nämä merkityt taimenet kutivat Isojoen kirkonkylän alueella.  Merkittyjen taimenien lisäksi Lapväärtin-Isojoen pääuoman yläosille on kalalaskuritietojen perusteella noussut keväästä lähtien yli 70 merkitsemätöntä taimenta.  Yläosille nousseiden taimenten keskipituus on yli 65 cm ja suurin laskurin läpi uinut taimen oli 90 cm pituinen painaen reilusti yli 6 kiloa. Suurin osa kaloista nousi lokakuun aikana.

Radiotelemetriaseurannalla saatiin uutta tietoa myös Lapväärtin - Isojoen eri osien merkityksestä taimenien kutualueena vuonna 2019. Lapväärtin- Isojoen pääuoman lisäksi merkittäväksi meritaimenen lisääntymisalueeksi paljastui Karijoki ja aivan erityisesti sen sivujoki Metsäjoki. Lisäksi radiotaimenia hakeutui verraten runsaasti myös Heikkilänjokeen, joen yläjuoksua myöten. Tällä hetkellä suuri osa jokeen nousseista taimenista on jo kutenut ja matkalla alavirtaan.

Seurantatulosten perusteella Lapväärtin- Isojoen taimenien nousuvaellus on pitkälti riippuvainen sateista ja niiden aiheuttamista virtaamapiikeistä. Taimenten nousuaikaan virtaaman nousu yli 5 m3/s aktivoi kaloja. Merkittäviä nousuvaelluksen hidasteita ovat joessa olevat patoalueet joiden ohi taimenten on vaikea päästä varsinkin vähällä vedellä.

Isojoen taimenten radiolähetinseuranta toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä osana FRESHABIT LIFE IP -hanketta.

Metsäpurojen kunnostus puukunnostusmenetelmällä

Purokunnostusten seurantaa on tehty Oulun yliopiston toimesta FRESHABIT LIFE IP -hankkeessa kuudellatoista Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan purokohteella, jotka on ryhmitelty luonnontilaisuutensa ja tehtyjen kunnostustoimenpiteiden perusteella neljään ryhmään: 1) luonnontilaisen kaltaiset purot 2) peratut ja maankäytön hiekoittamat purot 3) kivikunnostetut purot ja 4) puukunnostetut purot. Puukunnostuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kunnostuksia, joissa luonnonpuuta on lisätty purouomaan suuria määriä (n. 1,5 m³ puuta per 100 m). Nämä toteutettiin osin yhdessä maanomistajien kanssa syksyllä 2016.

Alustavat tulokset osoittavat, että puukunnostusmenetelmä on tehokas parantamaan perattujen ja voimakkaasti hiekoittuneiden metsäpurojen orgaanisen aineksen pidätyskykyä. Sen myötä paranee myös muut puroekosysteemille tärkeät toiminnot, kuten eloperäisen aineksen hajotus. Viitteitä pohjaeläimistön monimuotoisuuden kohenemisesta voitiin myös havaita. Eri tyyppisten elinympäristökunnostusten avulla heikentyneiden metsäpurojen tilaa voidaan parantaa ja puun runsas lisäys yhtenä kunnostustoimenpiteenä on Freshabit-hankeen tulosten valossa erittäin suositeltavaa. 

Kunnostusten vaikutusta purojen eloperäisen aineksen pidätyskykyyn on seurattu ns. lehtiuittokokeiden avulla, jossa vapautetaan virran kuljetettavaksi 300 kappaletta luonnonlehden tavoin vedessä käyttäytyvää "muovilehteä". Tunnin kuluttua vapautuksesta 50 metrin koealalle pidättyneiden lehtien osuus lasketaan. Mitä paremmin purokohde pidättää orgaanista ainesta, kuten lehtiä, sitä enemmän alueelle jää energiaa eliöstön hyödynnettäväksi. Eri virtaamatasoilla tehdyt seurantatulokset osoittavat, että kunnostukset parantavat merkittävästi purojen kykyä pidättää lehtikariketta eliöstön hyödynnettäväksi. Erityisesti puukunnostettujen purojen pidätyskyky pysyi virtaamatasosta riippumatta erittäin hyvänä ja usein peräti luonnontilaisia puroja parempana.

Puroeliöstö (mikrobit, selkärangattomat) hyödyntää usein tehokkaasti puroon pidättyvää eloperäistä ainesta. Tämä orgaanisen aineksen hajotustehokkuus on ekosysteemin avaintoiminto ja kuvaa, kuinka hyvin virtavesi- ja purokunnostukset ovat onnistuneet. Seurannan tulokset osoittivat, että perattujen ja hiekoittuneiden purojen osalta hajotustehokkuus oli heikentynyt, kun taas kunnostetuissa puroissa sekä mikrobien että selkärangattomien hajotus oli luonnontilaisten purojen kaltaista.

Kunnostusten vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen näkyvät usein vasta huomattavasti pidemmän ajan kuluttua kunnostuksista. Nyt kaksi vuotta kunnostusten jälkeen otettujen pohjaeläinnäytteiden perusteella paitsi luonnontilaisissa mutta myös sekä kivi- että puukunnostetuissa puroissa pohjaeläinten monimuotoisuus ja ympäristömuutoksille herkkien lajien osuus yhteisössä oli hieman suurempaa kuin peratuissa puroissa. Lajikoostumuksen osalta puukunnostetut purot poikkesivat edelleen luonnontilaisista vertailupuroista ja myöhemmin toistettavat seurantatulokset kertovat paremmin, onko kunnostuksilla pystytty palauttamaan luonnontilaisen kaltainen lajisto.