Uhanalaisille taimenille on muokattu Keuruun Kupanjoella elämisen edellytyksiä jo usean vuoden ajan. Nyt ELY-keskuksen suunnittelema ja ohjaama urakka on saatu päätökseen. Kalastajien on syytä muistaa, että rasvaevällinen taimen on rauhoitettu.

Kaivinkonetöitä on tehty vuosien 2018 - 2020 aikana yhteensä 3,5 kuukautta. Kunnostusta on tehty 17:llä eri koskialueella, yhteensä noin 2,5 km:n matkalla Iso Kivijärven ja Keurusselän Kivilahden välillä.

Kunnostuksessa koskialueiden uittoperattuja pohjia kivettiin ja sorastettiin, uoman syvyys- ja leveysvaihtelua lisättiin ja kaloille vaellusesteellisiä jyrkkiä kosken kohtia loivennettiin kynnystämällä.

– Kiteytetysti sanottuna uoman virtausolosuhteita monipuolistettiin niin paljon kuin mahdollista. Nyt Kupanjoen kunnostettuihin koskiin pyritään kotiuttamaan uhanalaista taimenta pienpoikasistutuksin, ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki Keski-Suomen ELY-keskuksesta iloitsee.

Mikäli kalastajat mielivät siimojensa päihin taimenia, on syytä muistaa kyseisen kalan olevan rauhoitettu. Niinpä pyytöön käynyt rasvaevällinen taimen on vapautettava välittömästi takaisin veteen.

Työtä rahoittivat Pohjois-Savon ELY-keskus (alueen kalatalousviranomaisena), Keuruun kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, Suolahden osakaskunta ja Keuruun kalatalousalue.

Kututaimenet. Kuva: Henrik Kettunen

Maamme virtavesissä taimenen poikastiheydet ovat yleisesti heikolla tasolla. Kutusoraikoiden rakenteellisilla korjauksilla taimenen syntyvyys voitaisiin helposti viisinkertaistaa, arvioi Vaelluskala ry:n kala-asiantuntija Henrik Kettunen.

Taimenelle on tärkeää, että kutualue on oikeanlainen. Esimerkiksi kutualustana toimivan soraikon kaltevuus vaikuttaa mädin kehittymiseen. Monet kudetut soraikot eivät juuri tuotakkaan luonnonpoikasia, vaan olisivat rakenteellisen korjauksen tarpeessa. Kartoitusten tai seurannan puuttumisen takia usein ei tiedetä johtuuko poikaskato soraikkojen virtausoloista, nousuesteistä, vai jostain muusta. Kartoituksiin ja seurantaan tarvitaan huomiota, vapaaehtoisia sekä muuta resurssointia. Rakenteellisilla kunnostuksilla kudun onnistumista voitaisiin parantaa ja siten edistää taimenkantojen poikastuotantoa.

Tanskalaisten tutkimusten perusteella purovesissä kutusorat toimivat taimenille parhaiten viiden promillen kaltevuudessa. Optimaalisiin kutupohjan virtausoloihin vaikuttavat myös mm. uoman poikkileikkausprofiili, virtaamavaihteluiden voimakkuus sekä kutupohjan raekoko. Jos soraikot ovat liian kaltevia, huuhtoutuvat soraikot pois. Jos kaltevuus taas on liian pieni, hiekottuu soraikko. Molemmissa tapauksissa mäti tuhoutuu, eikä luonnonpoikasia synny. Soraikon virtausoloista riippuen mätivaiheen kuolleisuus voi vaihdella alle 10% ja yli 90% välillä. Myös valuma-alueen hajakuormitus ja huono vedenlaatu heikentävät osaltaan mädin kehitystä. Taimenten kutualueita on Suomessa kuitenkin tähän asti kunnostettu mittaamatta soraikon kaltevuutta.

Soraikkojen kaltevuusmittauksilla ja pienpoikaslaskennoilla täsmätietoa nykytilasta

Taimenten kudun ja mäti-istutusten onnistumista on ruvettu selvittämään alkukesästä tehtävillä pienpoikaslaskennoilla. Pienpoikasten kevätseurannalla sekä kutusoraikoiden kaltevuusmittauksilla saadaan kalatutkimusta täydentävää tietoa kutu- ja pienpoikasalueista, niiden toimivuudesta sekä korjaustarpeista. Vapaaehtoisten selvitykset ja kansalaishavainnointi täydentävät olennaisella tavalla kalatutkijoiden tekemiä koekalastuksiaja muita tutkimuksia. Vaelluskalojen lisääntymisen seurantaa kutusoraikoilla kehitetään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa, ohjeet löytyvät täältä. Tarkkailua opastava video löytyy tämän linkin takaa.

Lisätietoja Henrik Kettunen puh. 050 594 9725, tai SYKE:n kansalaishavainnoinnin yhteysosoite Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Perhonjoella Sääkskosken kalatien toimivuudessa on ollut puutteita alivirtaamien aikaan.  Myös Kaitforsin voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn on todettu häiritsevän kutuvaelluksella olevia kaloja, ja meritaimen ei ole käyttänyt kalatietä, kun virtaama Perhonjoen vanhassa uomassa on ollut 1,1 m³/s.  Suuremmilla virtaamilla kalatien on todettu toimivan kohtuullisesti.  Uuden lupapäätöksen myötä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tehostaa Sääkskosken kalatien toimivuutta, kun kalatiehen tulevaa vesimäärää lisätään vettä ja Perhonjoen säännöstely muuttuu.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on maaliskuussa 2020 antamallaan päätöksellä muuttanut Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyn ja kalatien lupamääräyksiä. Samalla annettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle lupa rakentaa kalatien toimintaa tehostava lisävesitysputki. Muutettujen lupaehtojen mukaan Perhonjoen vanhan jokiuoman, Kaitforsin uoman virtaama tulee olla syyskuun alusta aina lokakuun puoliväliin saakka vähintään 2 m³/s, kun joen keskivirtaama ylittää 12 m³/s.  Kun tulovirtaama alueelle on vähemmän kuin 12 m³/s, tulee Perhonjoen vanhaan jokiuomaan ohjata vähintään 2 m³/s virtaama kahden peräkkäisen vuorokauden aikana seitsemän vuorokauden jaksoissa tarkasteltuna. Muuna aikana virtaama vanhassa jokiuomassa tulee olla vähintään 1,1 m³/s.   Kaitforsin voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely ei ole sallittu vastaavina aikoina.  Toimenpiteillä pyritään turvaamaan vaelluskalojen ja nahkiaisten vaellukset vesistön yläjuoksulle.

Sääkskosken kalatien lisävesitysputken rakennustyöt pyritään aloittamaan jo tänä kesänä ja suunnitelmien mukaan uusi vesitysjärjestelmä on viimeistään käytössä syksyllä 2021, jolloin aloitetaan myös uusien lupaehtojen mukainen säännöstely ja toimintaan liittyvä velvoitetarkkailu.

Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhankkeen työt käynnistyivät 1970-luvun lopulla Vesihallituksen ja Perhonjoki Oy:n yhteistyönä.  Valtion työnä toteutettiin mm. järviryhmän veden pinnan nosto Sääkskosken säännöstelypadon avulla.  Perhonjoki Oy rakensi samassa yhteydessä alueelle Kaitforsin voimalaitoksen. Säännöstelypadon ohittava kalatie valmistui vuonna 2005.  Alavetelissä, Kaitforsin kylän kohdalla sijaitseva Sääkskosken-Kaitforsin kalatiejärjestelmä koostuu noin 3 km pituisesta Perhonjoen vanhasta jokiuomasta, noin 300 metrin pituisesta luonnonmukaisesti rakennetusta puromaisesta osuudesta ja lyhyestä teknisestä osuudesta.  Korkeusero Kaitforsin voimalaitoksen tunnelin suun ja keskiosan järviryhmän välillä on noin 21 metriä. Puromaisen ja betonista rakennetun teknisen kalatieosuuden pudotuskorkeus on noin 6 metriä.

Metsähallitus on julkaissut Eräluvat-sovelluksen, jolla voi ostaa kalastuslupia ja maksaa valtion kalastonhoitomaksun. Eräluvat-sovellus on ladattavissa iOS- ja Android-järjestelmiä käyttäviin puhelimiin ja tabletteihin. Metsähallitus myi viime vuonna eri ostokanavien kautta 165 000 erälupaa ja 180 000 koko vuoden kalastonhoitomaksua.

Uudella sovelluksella kalastajat voivat hankkia sekä vapalupia että pyydyslupia Metsähallituksen kohteille. Lisäksi he voivat maksaa sovelluksessa valtion kalastonhoitomaksun. Sovelluksessa luvat myös säilyvät tallessa ja ne voidaan tarvittaessa esittää kalastuksenvalvojalle.

Metsähallitus aikoo lisätä Eräluvat-sovellukseen myös muita lupia myöhemmin.

Tähän saakka merkittävimmät Metsähallituksen erälupien hankintakanavat ovat olleet Eräluvat-verkkokauppa ja Eräluvat-palvelunumero 020 69 2424.

– Toivomme, että asiakkaat löytävät myös Eräluvat-sovelluksen ja kokevat sen vaivattomana tapana hankkia lupia ja säilyttää lupatositteita”, tietohallintopäällikkö Jari Haarala Metsähallituksen Eräpalveluista sanoo.

Kalastuslupien hankinta onnistuu Eräluvat-sovelluksella, kun kalastaja on kirjautunut sovellukseen. Kirjautuminen onnistuu samoilla tunnuksilla kuin Eräluvat-kauppaan osoitteessa verkkokauppa.eraluvat.fi. Jos tunnuksia ei ole ennestään, ne luodaan ensin verkkokaupassa.

Eräluvat-sovelluksessa luvat maksetaan maksukortilla, jonka tiedot asiakas syöttää ensimmäisen lupaostoksen yhteydessä. Sovelluksessa asiakas voi hankkia lupia vain itselleen.

Lue lisää aiheesta www.eraluvat.fi/sovellus

Norja on sulkenut rajat ulkomaisille kansalaisille, joilla ei ole oleskelu- tai työlupaa Norjassa, ja pääsääntöisesti tämä pätee 20. elokuuta saakka.
Norjan hallitus päättää 15. kesäkuuta mennessä, avataanko rajat Pohjoismaista tuleville matkailijoille.

Tilanteen päivittymistä voi seurata Visit Norway -sivustolta:
https://www.visitnorway.com/plan-your-trip/coronavirus-and-travelling-to-norway/

Harjukosken mylly (Kuva: Elina Häikiö)

Etelä-Savon virtavesissä olevia vesistörakenteita inventoitiin vuosina 2018-2019. Työssä käytiin läpi vanhoja mylly- ja sahapaikkoja. Myös käytössä olevien vesivoimalaitosten ja käytöstä poistuneiden ja vesistöstä mahdollisesti jo hävinneiden tai purettujen rakenteiden nykytilaa selvitettiin. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää vesistörakenteiden tila ja aiheuttavatko rakenteet esteitä kalojen vaellukselle.

Etelä-Savossa on noin 250 vesistöpatoa, joista noin 60 on kiinteitä pohjapatoja. Kaikista padoista noin 110 muodostaa täydellisen vaellusesteen kaloille ja muille vesieliöille, ja lähes kolmasosa näistä on huonokuntoisia tai niistä on vain rauniot jäljellä. Vesivoimaa tällä hetkellä käyttäviä voimalaitoksia on Etelä-Savossa 16 ja kaikki ovat teholtaan alle 10 MW:n pienvoimaloita. Näistä ainoastaan Kissakosken voimalaitokseen Hirvensalmella on rakennettu kalannousuväylä. Suurin osa käytössä olevista täydellisen nousuesteen muodostavista padoista on siis muussa kuin voimalaitoskäytössä: niiden avulla säädellään vedenkorkeuksia yläpuolisissa vesistöissä virkistyskäyttöä tai vesiensuojelua varten.

Etelä-Savon padot: nousuesteisyysVesistörakenteiden omistajien näkemyksiä selvitetty

Vesistörakenteiden omistajia haastattelemalla on selvitetty rakenteiden lupatietoja ja omistajien näkemyksiä rakenteiden nykytilasta ja tulevasta käytöstä. Osa padoista on vanhoja myllypatoja, joita koskevat luvat voivat olla peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Mylly- ja saharakennukset ovat usein hävinneet, jolloin patorakenteet ovat menettäneet alkuperäisen tarkoituksensa eikä niitä enää taloudellisesti hyödynnetä. Rakenteiden kunnossapito ja lupaehtojen mukainen käyttäminen ovat kuitenkin omistajan velvollisuuksia, joista aiheutuu kustannuksia ja työtä.

Käytössä olevaa patoa ei toisaalta saa poistaa ilman lupaa, jos poistaminen vaikuttaa vakiintuneisiin vedenkorkeuksiin tai virtaamiin.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi ja jatkuvan luontaisen kierron palauttamiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Nousuesteiden poistaminen, kalojen lisääntymisalueiden kunnostaminen ja ohitusuomien rakentaminen ovat keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY-keskuksen hankkeessa onkin selvitetty vesistörakenteiden omistajien kiinnostusta mahdolliseen padon käytöstä poistamiseen tai ohittamiseen. Joitakin hankkeita on jo vireillä yhteistyössä WWF:n Vauhtia vaellukseen -hankkeen ja Itä-Suomen jokitalkkarin kanssa. Vesistörakenteen omistajalla on mahdollisuus hakea ELY-keskukselta harkinnanvaraista valtionavustusta esimerkiksi nousuesteiden poistamista tai ohittamista tai vesialueen kalataloudellista kunnostamista varten.

Etelä-Savo pilotointialue

Työ on tehty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, joka toteutettiin Etelä-Savon ELY-keskuksessa kalatalous- ja vesitalousviranomaisten yhteistyönä vuosina 2018 ja 2019. Etelä-Savo on toiminut valtakunnallisen selvityksen pilotointialueena. Päivitetty tieto vesistörakenteista on käytettävissä esimerkiksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. ELY-keskuksen asiantuntijoilta voi kysyä neuvoja nousuesteen poistamiseksi tai ohittamiseksi tähtäävän hankkeen suunnitteluun.

Perhokalastuksen MM-kisat 2020 Kuusamossa ja Taivalkoskella on peruttu, ja siirretty kesälle 2021. Myös EM- ja Naisten MM-kisat siirrettiin vuodella eteenpäin.

Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön perhokalastusjaos on päättänyt, että kauden 2020 karsinnat perutaan kesäkarsintojen osalta. Päätös koskee myös yleistä SM-finaalia, Naisten-, Mastersien- sekä Kelluntarengas SM-kisaa alkuperäisellä päivämäärällään.

Muut kauden 2020 eli syyskarsintojen pisteet säilyvät ranking-pisteissä sellaisenaan ilman aikavähennystä.

Mahdollisuutta järjestää Joukkue SM-kisat sekä Kelluntarengas SM-kisat syys- tai marraskuussa selvitetään. Ehdotuksia kisapaikasta ja ajankohdasta voi esittää osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 25.4.2020 mennessä. Etusijalla Kelluntarengas SM-kisan järjestäjäksi on alkuperäinen järjestäjä.

Kauden 2021 syyskarsintakisojen järjestämishaku julkaistaan toukokuun aikana.

Valtioneuvosto antoi asetuksen Tenon kalastussääntöön ensi kaudelle tehtävistä tarkistuksista. Muutos lasten lupakäytännössä tuo helpotusta kalastukseen lastenlasten kanssa. Muut muutokset kalastussääntöön ovat vähäisiä.

Suomi ja Norja allekirjoittivat 24.3.2020 Tenon kalastussäännön muutoksia koskevan pöytäkirjan. Valtioneuvosto hyväksyi pöytäkirjan ja antoi asetuksen Tenon kalastussääntöön torstaina 26.3.

Tenojoen vesistön yläosan lohikantoja pitää elvyttää vielä useita vuosia, jotta ne saadaan kestävälle tasolle. Kalastussääntöön ei voitu tästä syystä tehdä sellaisia muutoksia, jotka lisäisivät merkittävästi lohiin kohdistuvaa kalastuspainetta.

Sen sijaan lasten kalastusmahdollisuuksia saatiin parannettua vapalupien osalta niin, että esimerkiksi muualla asuvan lapsenlapsen on mahdollista päästä kalaan Utsjoella asuvien isovanhempiensa kanssa.

– Tällaista mahdollisuutta on kaivattu kalastusperinteen siirtämistä varten, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä.

Paikkakuntalaisille lapsille ja nuorille on käytössä edullinen kausilupa ilman rajoittavaa kytkentää aikuisten lupiin, eikä sen rinnalle ollut mahdollista liittää täysin ilmaista lupaa.

Asiaa koskeviin neuvotteluihin osallistui ministeriöiden ja kalataloushallinnon lisäksi kalastusoikeuden haltijoita molemmista maista. Muutoksista neuvoteltiin myös Saamelaiskäräjien kanssa.

Kalastusluvat tulevat aikanaan myyntiin Lapin ELY-keskuksen lupakauppaan. Alustavasti lupien myynnin on kaavailtu alkavan 20.4.2020, mutta poikkeusolot voivat vielä vaikuttaa myynnin aloitukseen. Lapin ELY-keskus tiedottaa asiasta tarkemmin, kun se on ajankohtaista.

Kalastuskautta 2020 koskevat tarkistukset kalastussääntöön:

• Kaikkiin kalastuslupatyyppeihin on mahdollista liittää lasten kalastuslupia lapsille, jotka asuvat Tenon vesistön jokilaaksojen ulkopuolella. Lasten saamat saaliit raportoidaan luvanhaltijan saalisraportoinnin yhteydessä.
• Jokisuiden kalastuskieltoalueiden rajat on määritetty sivujokikohtaisesti sivujokien erityisominaisuudet huomioon ottaen. Tenon pääuomassa suoja-alue päättyy joen syväväylään, mutta pienemmässä Inarinjoessa jokisuut on rauhoitettu koko uoman leveydeltä. Tarkemmat tiedot kieltoalueiden rajoista käyvät ilmi tämän tiedotteen liitteenä olevasta pöytäkirjasta.
• Norjan rantakalastuslupien aluekohtaista jakoa on muutettu niin, että lupia on runsaammin tarjolla Utsjoen kirkonkylän, Vetsikon ja Nuorgamin alueiden vastarannalla, vaikka siirretty määrä pienenee. Norjan kalastuslupia voi hankkia Norjan puolen lupakaupasta.
• Rantakalastusluvan kalastusajat muuttuvat.Lupavuorokausi alkaa klo 19 ja vuorokautinen rauhoitusaika siirtyy yöaikaan, klo 24 —07.
• Muiden kalalajien kuin lohen verkkokalastusaika voi alkaa jo jäiden lähdöstä ja jatkuu kesäkuun 15. päivään saakka. Tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia kalastaa esimerkiksi haukea, jonka runsastuminen on aiheuttanut huolta. Samalla pitää kuitenkin huolehtia siitä, että lohen sivusaaliskuolleisuus ei kasva.
• Myös verkkopyydysten havasmateriaaleja koskeviin sääntökohtiin tehtiin pieniä tarkennuksia. Paikkakuntalaislupien saalisraportointi tapahtuu samalla rytmillä kuin edellisvuonna.
• Soutajalta vaaditaan kalastuslupa viime vuoden tavoin.

Vuosittaisten tarkistusten lisäksi neuvottelut Tenon määräaikaisen kalastussäännön muuttamisesta ovat käynnistymässä Norjan kanssa kuluvana vuonna. Tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä auki korona-tilanteen vuoksi.

Teksti ja kuva: Vaelluskala ry / Henrik Kettunen.

Vaelluskalavesien ja kutualueiden nykytilan tiedostaminen ja muutoksen ymmärtäminen on yksi keskeisimpiä asioita vaelluskalojen elvyttämisessä. Suomessa löytyy karkean arvon mukaan noin 30 000 vaellusestettä. Näitä ei ole kartoitettu, eikä siten tiedetä mikä on ehdoton este, tai esim. helposti avattavissa tai purettavissa. Suomessa on n 40 vuoden aikana kunnostettu yli 2000 koskea, eikä useimmissa ole tehty minkäänlaista seurantaa.

Suomessa on sen verran tutkittu yksittäisiä koskenkunnostuksia että tiedetään etteivät tähän asti tehdyt kunnostukset ole keskimäärin juurikaan parantaneet taimenkantojen poikastuotantoa. Yksittäisiä onnistumisia toki löytyy. Kutusoraikot kärsivät helposti hiekottumisesta, huuhtoutumisesta tai ojitustoiminnan haitoista. Muita ongelmia voi olla liikakalastus, vaellusesteet tai vedenlaatu. Taimenten kudun onnistuminen on useimmissa kunnostetuissa virtavesissä heikkoa. Jos olisi edes jonkinlaista minimiseuranta olisi mahdollista tunnistaa ja korjata ilmiselvät asiat.

Monissa virtavesissä on helposti korjattavia “pikkuvikoja”, tai vähän isompaa alennustilaa. Sama koskee vaelluskalojen elinkierron muitakin osia. Paremmilla seurannoilla haasteet olisivat tunnistettavissa, korjattavissa, ja taimenkantojen poikastuotanto parannettavissa. Koskenkunnostuksia on Suomessa tehty kymmenillä miljoonilla euroilla. Siihen nähden toimenpiteiden vaikuttavuutta on varmistettu ja tutkittu yllättävän vähän.

Kaikkien vaelluskalojen parissa toimivien kannattaisi katsoa peilistä ja kysyä, mitä voisi tehdä toisin tai paremmin virtavesien ja vaelluskalojen seurannan, tai kartoittamisen edistämiseksi. Kaikki uusi ja täydentävä tieto ohjaa elvyttämisen keinoja vaikuttavampaan suuntaan, tai aktivoi arvokasta paikallistoimintaa. Näissä asioissa ei välttämättä tarvitse olla tutkija tai edes asiantuntija. Seurannan toteuttamiseen tarvitaan minimissään utelias mieli, paikallistuntemusta sekä maalaisjärkeä. Vähäinenkin maallikkoseuranta, lisäresurssointi tai tiedonkeruun parempi organisointi edistäisi hyödyllisten ratkaisujen löytymistä, ja vauhdittaisi vaelluskalojen elpymistä.

Kapeenkoski.

Titta ja Jani Himanko. Kuva: Nona Himanko.Kapeenkoski Travel Oy jatkaa alueen matkailuyrityksenä ostettuaan liiketoiminnan Kapeenkoski Oy:lta tammikuussa 2020. Yrityksen omistajat Titta ja Jani Himanko kertovat Kapeenkosken toiminnan jatkuvan siitä, mitä aikaisemmat yrittäjät Seija ja Aimo Herneaho olivat alueen kehityksen eteen tehneet.

– Merkittäviä muutoksia ei ainakaan näin alkuvaiheessa ole luvassa, ainoastaan lupamyynti siirtyy tulevaisuudessa nettiin, yrittäjä Jani Himanko kertoo.

Yrittäjäpariskunnalla on taustalla monipuolista työkokemusta. Titta Himanko (s.1974) on kokenut ryhmänohjaaja ja monenlaisten kädentaitojen, sekä taiteen opettaja. Titta on opiskellut työn ohessa viime vuodet ja yhteisöpedagogin opinnot ovat loppusuoralla.

Jani Himangolla (s. 1975) on lähes kahdenkymmenen vuoden työkokemus kalastusmatkailusta ja kalastusvälineteollisuudesta. Jani on toiminut vuosia kalastusohjelmapalveluyrittäjänä Kapeenkoskella ennen siirtymistään Rapala yhtiöiden palvelukseen. Lisäksi hän tuottanut televisioon kalastusaiheisia ohjelmia monelle eri kanavalle. Koulutukseltaan Jani on kokki, jonka lisäksi on saanut myös kalastusoppaan koulutuksen.

Kapeenkoskella on tarkoituksena jatkaa osittain samojen verkostoyrittäjien kanssa, joiden kanssa Herneahot ovat toimineet. Uusia ohjelmapalveluyrittäjiä verkostoon on toki haussa jatkuvasti, lähinnä koskenlasku- ja muihin seikkailutoimintoihin.

Kapeen Kievarin ruokalista uudistuu aavistuksen niin, että jatkossa pyrkimyksenä on tarjota vieraille lähiseutujen antimia keskittyen riistaan ja kalaan.

– Valtaosa asiakkaistamme syö vierailunsa aikana Kapeella. Olemme molemmat hyvän ruuan ystäviä ja uskomme että riistalle ja kalalle löytyy varmasti kysyntää. Lähiruuan suosiminen nostaa tarjottavan ruuan profiilia ja tasoa entisestään. Kapeenkoskella on aina pidetty luontoarvoja ja eettisyyttä voimavarana, joten on luonnollista, että ruuan suhteen pyrimme samaan, Titta Himanko toteaa.

Uuden yrittäjän löytyminen Kapeenkoskelle on tärkeä asia myös Äänekosken kaupungille.

– Kapeenkoski on yksi kaupungin tärkeimmistä matkailukohteista, josta löytyy paljon kasvupotentiaalia. Olemme erittäin iloisia siitä, että yrityskauppa toteutui, toiminta alueella jatkuu ja kehittyy entisestään, iloitsee kaupungin kehityspäällikkö Tanja Sulin.

– Äänekosken kaupungin elinvoimayksikkö on tehnyt helpoksi yrittäjyyden aloittamisen Äänekoskella, Jani Himanko toteaa.

Kapeenkoski Travel Oy aloittaa toimintansa Kapeenkoskella 1.4.2020. Myynti- ja varauspalvelu on siirtynyt jo 1.2.2020 ja varauksia tulevalla keväälle ja kesälle onkin jo tehty.