- Tietoja
- Julkaistu: 30.03.2020 14:39
Vaelluskalavesien ja kutualueiden nykytilan tiedostaminen ja muutoksen ymmärtäminen on yksi keskeisimpiä asioita vaelluskalojen elvyttämisessä. Suomessa löytyy karkean arvon mukaan noin 30 000 vaellusestettä. Näitä ei ole kartoitettu, eikä siten tiedetä mikä on ehdoton este, tai esim. helposti avattavissa tai purettavissa. Suomessa on n 40 vuoden aikana kunnostettu yli 2000 koskea, eikä useimmissa ole tehty minkäänlaista seurantaa.
Suomessa on sen verran tutkittu yksittäisiä koskenkunnostuksia että tiedetään etteivät tähän asti tehdyt kunnostukset ole keskimäärin juurikaan parantaneet taimenkantojen poikastuotantoa. Yksittäisiä onnistumisia toki löytyy. Kutusoraikot kärsivät helposti hiekottumisesta, huuhtoutumisesta tai ojitustoiminnan haitoista. Muita ongelmia voi olla liikakalastus, vaellusesteet tai vedenlaatu. Taimenten kudun onnistuminen on useimmissa kunnostetuissa virtavesissä heikkoa. Jos olisi edes jonkinlaista minimiseuranta olisi mahdollista tunnistaa ja korjata ilmiselvät asiat.
Monissa virtavesissä on helposti korjattavia “pikkuvikoja”, tai vähän isompaa alennustilaa. Sama koskee vaelluskalojen elinkierron muitakin osia. Paremmilla seurannoilla haasteet olisivat tunnistettavissa, korjattavissa, ja taimenkantojen poikastuotanto parannettavissa. Koskenkunnostuksia on Suomessa tehty kymmenillä miljoonilla euroilla. Siihen nähden toimenpiteiden vaikuttavuutta on varmistettu ja tutkittu yllättävän vähän.
Kaikkien vaelluskalojen parissa toimivien kannattaisi katsoa peilistä ja kysyä, mitä voisi tehdä toisin tai paremmin virtavesien ja vaelluskalojen seurannan, tai kartoittamisen edistämiseksi. Kaikki uusi ja täydentävä tieto ohjaa elvyttämisen keinoja vaikuttavampaan suuntaan, tai aktivoi arvokasta paikallistoimintaa. Näissä asioissa ei välttämättä tarvitse olla tutkija tai edes asiantuntija. Seurannan toteuttamiseen tarvitaan minimissään utelias mieli, paikallistuntemusta sekä maalaisjärkeä. Vähäinenkin maallikkoseuranta, lisäresurssointi tai tiedonkeruun parempi organisointi edistäisi hyödyllisten ratkaisujen löytymistä, ja vauhdittaisi vaelluskalojen elpymistä.