Kesänvanhojen lohenpoikasten tiheydet Tornion- ja Simojoessa ovat runsastuneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Tornionjoen tuloksissa on yhdistetty Suomen (Luonnonvarakeskus) ja Ruotsin (Norrbottenin lääninhallitus) keräämät seuranta-aineistot.Luonnonvarakeskus selvitti syksyn 2018 koekalastuksissa lohen poikastiheyksiä Tornionjoella, Simojoella, Kiiminkijoella ja Kymijoella. Kesänvanhojen poikasten tiheydet kertovat edellisvuonna (2017) kudulle vaeltaneiden lohien lisääntymistuloksesta.

– Poikastiheydet vaihtelevat paljon joesta ja vuodesta riippuen, toteaa erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Vuonna 2018 kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys Tornionjoella oli vain 17 poikasta aarilla (100 m²), kun se edellisenä vuonna oli 29 poikasta aarilla. Suurimmillaan poikastiheys on ollut vuonna 2015, keskimäärin 41 poikasta aarilla.

Myös Simojoella kesänvanhojen poikasten tiheydet pienenivät vuodesta 2017 (43 poikasta/aari) vuoteen 2018 (34 poikasta/aari). Vuoden 2017 tiheys oli kuitenkin ennätyksellisen suuri, eikä tiheyden lasku ollut yhtä voimakasta kuin Tornionjoella.

Tornion- ja Simojokea lukuun ottamatta alkuperäiset lohikannat on menetetty muissa Itämereen laskevissa lohijoissamme. Näistä muun muassa Kiiminki- ja Kymijokiin lohien luontaista lisääntymistä on pyritty palauttamaan poikasistutuksilla.

Kymijoen alaosassa on havaittu toisinaan suurempia kesänvanhojen lohenpoikasten tiheyksiä kuin Tornion- ja Simojoella, mutta vuosittainen vaihtelu on suurta. Kiiminkijoella poikastiheydet ovat pieniä. Kymijoella säännöllinen poikastiheyksien seuranta aloitettiin vuonna 1991. Kiiminkijoella seuranta aloitettiin vuonna 1999 (vuosina 2015–2017 siellä ei koekalastettu).Kymijoella alimpien voimalaitospatojen alapuolella lohenpoikasten tiheys oli vuonna 2018 seurantahistorian toiseksi korkein (95 kesänvanhaa poikasta/aari). Patojen yläpuolella poikastiheydet ovat selvästi pienempiä, vuonna 2018 keskimäärin 19 poikasta/aari. Vuosien välinen vaihtelu tiheyksissä on Kymijoella erityisen suurta, mutta tiheydet ovat kasvussa.

Kiiminkijoella ei koekalastettu vuosina 2015–2017. Vuonna 2018 joella havaittiin vähemmän kesänvanhoja luonnonpoikasia (1,2 poikasta/aari) kuin useimpina aiempina 2000-luvun koekalastusvuosina. Vaikka Kiiminkijoella poikastiheydet ovat pieniä, luontainen lisääntyminen on siellä säilynyt ja sen voimistumista on syytä tukea istutuksilla ja kudulle vaeltavia lohia suojelevilla kalastusrajoituksilla.

Viime vuosina on havaittu lohen lisääntymistä myös Kokemäenjoen, Kiskonjoen ja Vantaanjoen vesistöissä. Lohen poikasmäärät ovat kuitenkin hyvin pieniä johtuen lähinnä lisääntymisalueiden vähäisyydestä.

 

 

 

Lohen kesänvanhoja poikasia. (Kuva: Ville Vähä, Luke)