Räjähdysmäisesti lisääntyneen vieraslajin, kyttyrälohen poikasvaellusta seurataan Tenojoen vesistössä rysäpyynnein ja nuottauksin kevään ja alkukesän aikana. Tavoitteena on selvittää poikasvaelluksen ajoittumista, kalojen kasvua ja ravinnonkäyttöä sekä arvioida mahdollisia vesistön alkuperäisille lajeille aiheutuvia ongelmia.

─ Kyttyrälohen runsastumisen mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi lajin poikasvaihe olisi syytä tuntea nykyistä paremmin, kertoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tutkimus toteutetaan Tenojoen vesistössä keväällä-kesällä 2024, jolloin syksyllä 2023 kuteneiden kyttyrälohien poikaset vaeltavat joesta niiden mereisille kasvualueille. Tutkimuskokonaisuus jakautuu kahteen erilliseen osaan: poikasten rysäpyyntiin Tenojoessa ja sen sivujoissa, sekä poikasten nuottaukseen Tenojokisuussa joen ja meren vaihettumisvyöhykkeellä.

Rysäpyynnit toteutetaan pienillä havasrysillä Tenon pääuomassa ja Tenon sivujoessa Utsjoessa. Rysäpyynnit aloitetaan mahdollisimman aikaisin keväällä, toukokuun alkupuoliskolla ja niitä jatketaan päivittäin niin kauan kuin poikasia vaeltaa, todennäköisesti kesäkuun puoliväliin-loppuun asti. Kyttyrälohen poikasnuottauksia tehdään Tenojokisuussa touko-heinäkuussa 1–2 kertaa viikossa.

Kasvumittauksia ja isotooppianalyysejä

Rysä- ja nuottauspyynneissä saaliiksi jääneistä poikasista tehdään aina tavanomaiset pituus- ja painomittaukset, joista seurataan poikasten mahdollista kasvua vaelluskauden aikana. Lisäksi saaduista poikasista otetaan otos ravinnonkäyttö- ja isotooppitutkimuksia varten.

Näillä tutkimuksilla pyritään selvittämään, missä vaiheessa vaellusta ja mitä ravintoa kyttyrälohen poikaset käyttävät ja miten poikaset kasvavat alasvaelluksen aikana sekä Tenojokisuulla ennen varsinaisen merivaelluksen alkamista.

Poikasvaellus tunnetaan heikosti

Kyttyrälohen elinkierron eri vaiheista, kuten nousuvaelluksen ja kudun ajoittumisesta sekä mätimunien kehittymisestä ja poikasten kuoriutumisesta, on viime vuosina saatu kerättyä uutta ajantasaista tietoa Tenojoen vesistöstä. Myös lajin levittäytymisestä vesistön eri osiin on kattava kuva monipuolisen lohikantojen seurantajärjestelmän ansiosta.

Kyttyrälohen poikasten alasvaelluksesta (=smolttivaellus) on sitä vastoin hyvin vähän tutkittua tietoa. Vaelluksen ajoittuminen sekä poikasten mahdollinen ravinnonkäyttö kuoriutumisen jälkeen jokivarren kutualueilla ja alasvaelluksen aikana tunnetaan vielä puutteellisesti.

Tutkimus toteutetaan osana ulkoministeriön rahoittamaa ”Haitallisten vieraslajien hallinnan ja osaamisen vahvistaminen Barentsin alueella” -hanketta.

Whatsapp