Kemijoella tutkittiin lohen vaelluspoikasten alasvaellusta joen rakennetulla alaosalla kesällä 2023. Vaelluspoikasista osa selviytyi kaikkien viiden voimalaitoksen ohi, ja ne käyttivät alasvaelluksellaan myös ohijuoksutusuomia. Kuolleisuuden keskeisiä pullonkaula-alueita olivat Petäjäskosken allas ja voimalaitos.

Kemijoen rakennetulla alajuoksulla toteutettiin radiotelemetriatutkimus, jossa neljäsosa merkityistä lohen vaelluspoikasista selviytyi viiden voimalaitoksen ohi jokisuuhun. Tämä on hieman suurempi osuus kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2015.

Tulosten perusteella vaelluspoikaset käyttivät alasvaellusreittinään myös ohijuoksutusuomia, kun ohijuoksutuksen osuus oli yli 20 % joen kokonaisvirtaamasta. Ohijuoksutusuomia käyttäneiden poikasten selviytyminen oli hieman parempaa kuin turbiinien läpi uineilla.

Pullonkaulana Petäjäskoski

Tutkimuksessa havaittiin keskeisen vaelluspoikasten selviytymisen pullonkaula-alueen sijaitsevan Valajas- ja Petäjäskosken välillä, jonne jäi 40 % Valajaskoskelta vapautetuista poikasista. Sama alue osoittautui ongelmalliseksi jo aiemmassa vuoden 2015 tutkimuksessa.

Tulokset antoivat lisäksi viitteitä siitä, että todennäköisyys vaelluksen keskeytymiselle kumuloituu. Enemmän voimalaitoksia ohittaneilla vaelluspoikasilla oli suurempi todennäköisyys menehtyä kuin vähemmän voimalaitoksia ohittaneilla.

Toimenpiteet tulisi aloittaa Valajas- ja Petäjäskoskelta

Alasvaellusta parantavia toimenpiteitä kannattaa alkuvaiheessa priorisoida voimalaitosketjun yläosaan Valajas- ja Petäjäskoskelle, joissa sijaitsevat tutkimuksen perusteella merkittävimmät ongelmakohdat. Ounasjoessa mahdollisesti kasvavat vaelluspoikaset kohtaavat kyseiset laitokset ja patoaltaan ensimmäisenä alasvaelluksellaan.

Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Voimalohi Oy:n yhteistyönä ja hankkeessa merkittiin radiolähettimillä yhteensä 125 lohen vaelluspoikasta. Hankkeen rahoittajina toimivat Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy sekä valtion Nousu-vaelluskalaohjelma.

Whatsapp