Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella Tornion- ja Simojoessa kuoriutui tämän vuoden keväällä hieman enemmän lohenpoikasia kuin viime vuonna. Kymijoen poikastiheyksissä sen sijaan on laskeva suuntaus. Korkeiden syystulvien vuoksi Kiiminkijoen poikasseurantaa ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan.

Tornionjoen Suomen puoleisten alueiden sähkökalastuksissa kesänvanhojen, eli keväällä 2023 kuoriutuneiden, poikasten tiheydeksi arvioitiin keskimäärin 24 poikasta aarilla (100 m²). Määrä on ollut suhteellisen vakaa jo kymmenkunta vuotta.

Kesänvanhoja poikasia löydettiin koko Tornionjoen seuranta-alueelta, jokisuulta aina joen latvoille saakka, sekä merkittävimmistä sivujoista. Se kertoo siitä, että näillä alueilla on syksyllä 2022 ollut lisääntyviä lohia, ja kutu on onnistunut.

─ Sähkökalastuksissa havaittiin kesänvanhoja poikasia myös Könkämäenon yläosassa, noin 20 km Kilpisjärveltä alavirtaan. Tämä on pohjoisin havainto onnistuneesta lohen kutemisesta Muonionjokeen laskevassa Könkämäenossa, mitä koskaan on tehty, kertoo erityisasiantuntija Ville Vähä Lukesta.

Vähintään vuoden vanhojen lohenpoikasten keskitiheydeksi arvioitiin Tornionjoessa 11 poikasta aarilla. Määrä on noin neljänneksen pienempi kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo.

Simojoen koekalastusalueilla kesänvanhojen poikasten arvioitu tiheys oli seurantahistorian korkein: 55 poikasta aarilla Portimojärven alapuolisella alueella. Vähintään vuoden vanhojen poikasten määrä, 18 yksilöä aarilla, oli lähellä edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa.

Tulva haittasi vaelluspoikasten määrän arviointia

Sähkökalastusten ja vaelluspoikasten tutkimuspyyntien perusteella Tornionjoen vaelluspoikasmäärien arvioidaan olevan nykyisin noin 1,5 miljoonaa poikasta/vuosi. Määrät ovat olleet suurimmillaan 1,7–1,8 miljoonaa poikasta vuosina 2017–2018. Vastaavasti Simojoesta poikasia vaeltaa tyypillisesti vuosittain 30 000–40 000.

­─ Tänä vuonna vaelluspoikasten tutkimuspyynnillä ei saatu riittävää aineistoa vaelluspoikasmäärän arvioimiseksi. Korkeat kevättulvat ja nopea veden lämpeneminen saivat aikaan sen, että vaellus ehti käynnistyä ennen kuin seuranta pystyttiin aloittamaan tutkimusrysällä, kertoo erikoistutkija Jenni Prokkola.

Kymijoen poikastiheys alhaisin sitten vuoden 2017

Kymijoessa sekä patojen ala-, että yläpuolisilla alueilla poikastiheyksissä on ollut viimeisen neljän vuoden aikana laskeva suuntaus. Tänä kesänä patojen alapuolella arvioitiin tiheydeksi 18 poikasta aarilla. Alimpien patojen yläpuolisella jokiosuudella tiheysarvio oli vain 2 poikasta aarilla. Tiheys laskee padon yläpuolelle siirryttäessä, koska kalateiden kautta kutualueelle pääsee vain pieni määrä lohia.

Luke seuraa lohen luontaisen lisääntymisen onnistumista useiden jokien koskialueiden sähkökalastuksilla vuosittain elo-lokakuussa. Vaelluspoikasten määriä puolestaan arvioidaan Simo- ja Tornionjoessa touko-kesäkuussa poikasrysillä tehtävillä tutkimuspyynneillä. Lisäksi vaelluspoikasten määräarvioita tarkennetaan sähkökalastuksen avulla.