Pintasukelluslaskennoissa havaittujen kutulohien määrät Pulmanki-, Nili- ja Akujoen koealueilla vuosina 2003-2023. Pulmankijoessa laskenta-alueen pituus on 4 km, Nilijoessa 5 km ja Akujoessa 6 km.Tenon sivujokien sukelluslaskentojen tuoreimpien tietojen perusteella lohen kutukannat ovat hiipuneet kahteen edelliseen kalastuskieltovuoteen verrattuna. Myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannan ja Utsjoen videoseurannan alustavat tulokset viittaavat lohikantojen tilan heikentymiseen. Kyttyrälohta vesistöön nousi jopa 10 kertaa enemmän kuin lohta.

Syyskuun alkupuolella Tenon Suomen puolen sivujoissa tehdyissä kutulohien sukelluslaskennoissa ei havaittu positiivista kehitystä lohikantojen tilassa. Kahdessa sivujoessa lohimäärät tippuivat merkittävästi kahteen edeltävään vuoteen (2021-2022) verrattuna, ja Pulmankijoessa jäätiin edellisvuosien tasolle.

Alustavien arvioiden perusteella myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa (~18 000 kpl) ja Utsjoen videoseurannassa (~1300 kpl) lohimäärät jäävät edellisvuosia vähäisemmiksi.

─ Tenon lohikannat ovat näin ollen viidettä vuotta putkeen syvässä aallonpohjassa. Yhden merivuoden pikkulohien vähäinen määrä kesällä 2023 ennakoi heikon lohitilanteen jatkuvan myös vuonna 2024, tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Kyttyrälohimäärässä uusi ennätys

Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskennan alustavat päivittäiset nousukalamäärät neljään eri kokoluokkaan jaettuna välillä 30.5.-29.8.2023. Kokoluokissa 40-50 cm ja 50-65 cm valtaosa (~95 %) kaloista on kyttyrälohia.Kyttyrälohia Tenoon nousi ennätyksellisen runsaasti Tenon alajuoksulla Tana brussa sijainneesta poikkipadosta huolimatta. Alustavan arvion perusteella Polmakin kaikuluotauspaikan ohitse ui 130 000–150 000 kyttyrälohta.

Kokonaisuudessaan kyttyrälohia nousi Tenoon tätäkin enemmän, sillä kaikuluotauspaikalta on matkaa Tenojokisuuhun 55 km. Tana brun kyttyrälohipadolla saatiin pyydettyä vain 7 700 kalaa (https://www.miljodirektoratet.no/aktuelt/datavisualisering/pukkellaks-uttak/).

Kyttyrälohien yksilömäärien laskentaa kaikuluotaimilla vaikeuttaa lajin taipumus vaeltaa suurissa ja tiiviissä parvissa (20-100 kalaa/parvi). Käytännössä kyttyrälohien määrät tulevat kaikuluotauslaskennassa aliarvioitua. Lohien määrien arviointia puolestaan vaikeuttaa kyttyrälohien suuri määrä.

─ Laskentatulos molempien lajien osalta tarkentuu myöhemmin syksyllä, kun kaikuluotauslinjalle asetettujen vedenlaisten videokameroiden materiaali on saatu analysoitua. Videotietojen perusteella saadaan tarkempi käsitys eri lajien osuuksista ja kyttyrälohien todellisesta parvikoosta, Orell kertoo.

Myöhemmin syksyllä saadaan lisäksi tuloksia norjalaisten toteuttamista Karas- ja Inarijoen kaikuluotauslaskennoista. Niiden tulokset kertovat kaikkein heikoimmassa tilassa olevien Tenon latva-alueiden lohikantojen kehityksestä.

 

Videot:

Kutuun valmistautuvat lohet

Kyttyrälohia ja lohi