Padon poistaminen Isojoen Villamosta on avannut taimenien vaellusyhteydet Isojoen latvapuroille asti ja laajentanut merkittävästi merivaelteisen taimenen poikastuotantoalueiden määrää. Kuva: Panu Orell/Luke

Pohjanmaalla Lapväärtin-Isojoella tehdyn radiolähetinseurannan mukaan taimenilla on jälleen nousuyhteys vesistön latvavesille asti. Pitkäjänteinen vaellusyhteyksien avaaminen sekä Villamon padon poistaminen ovat osaltaan tuoneet tulosta, ja taimenkantojen elpyminen on käynnistynyt. Isojoki on jo muodostunut yhdeksi maamme merkittävimmistä meritaimenjoista.

Radiomerkittyjen taimenien havaittiin tutkimuksessa (2019 - 2021) vaeltavan hyvin laajasti Isojoen vesistön eri osiin, pieniin latvapuroihin asti. Taimenen vaellus aktivoitui virtaamien kasvaessa.

Villamon poistetun padon yläpuolelle, Isojoen pääuoman latvoille, taimenia hakeutui verraten vähän.

– Tulevaisuudessa alueen nousutaimenmäärät kasvanevat, kun vaellustaimen ottaa uudet vapautuneet alueet kunnolla käyttöönsä, kertoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta.

Sivujoet ja pienet purot tärkeitä lisääntymisalueita

Kahdesta kalatiestä huolimatta Peruksen pato Isojoen alajuoksulla heikentää edelleen taimenien vaellusmahdollisuuksia. Vähän veden aikaan vesi ohjautuu luonnonuoman sijaan pitkälti Peruksen voimalaitokseen ja kalateille johtava koski kuivuu. Kuva: Panu Orell/LukeVesistön meritaimentuotannon kannalta tärkeimmät lisääntymisalueet olivat Vanhakylän koski- ja virtapaikat Isojoen pääuomassa sekä sivujoista Karijoki ja Heikkilänjoki. Erityisen merkittävänä ja tärkeänä kutualueena näyttäytyi Karijoen sivujoki Metsäjoki, jonne hakeutui runsaasti radiomerkittyjä taimenia.

- Seurantatulokset osoittavat jälleen kerran sivujokien ja pienten purojen merkityksen taimenen poikastuotannolle, Orell toteaa.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta Isojoessa on edelleen taimenien vaellusta hidastavia rakenteita, joista merkittävin on Peruskosken pato joen alajuoksulla. Kahdesta kalatiestä huolimatta Peruskosken alue muodostuu vaellushidasteeksi, silloin kun virtaamat ovat pieniä. Tällöin vesi ohjautuu pitkälti Peruksen pienvoimalaitokselle.

Vaellusyhteyksien avaamisen lisäksi Isojoen taimenkantojen tilan paranemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa jokialueella toteutetut elinympäristökunnostukset sekä valtakunnallisesti tiukentunut kalastuksen säätely.

Isojoen taimenten radiolähetinseuranta toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä osana Freshabit Life IP Pohjanmaan joet -hanketta. Telemetriaseurannan päätavoitteena oli selvittää aikuisten taimenien vaellusyhteyksien toimivuutta, vaelluskäyttäytymistä sekä kutualueiden sijaintia Isojoen vesistössä. Kaikkiaan hankkeessa merkittiin 108 taimenta.

Whatsapp