Smoltit ohjautuvat suppilossa välppien avulla kiinniottohäkkeihin. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liittoSmoltit päätyvät alasvaellusväylää pitkin voimalaitoksen alakanavaan. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liittoNoin vuoden kestänyt lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellusväylän rakennusurakka on valmistunut Iijoen ylimmällä voimalaitoksella, Haapakoskella. Hanke on merkittävä, sillä kyseessä on Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Väylän yhteyteen rakennettiin myös kalojen kiinniottolaitteisto. Rakenteen lopulliset kustannukset ovat noin 1,75 miljoonaa euroa.

– Hanke on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä, jolla on saatu aikaan konkreettisia toimenpiteitä Iijoella. Väylän valmistuminen on iso askel Iijoen vaelluskalakokonaisuuden kannalta, kertoo toimitusjohtaja Jani Pulli PVO-Vesivoima Oy:stä.

– Näemme Haapakosken ratkaisun erittäin tärkeänä valtakunnallisesti. Väylän toimivuudesta saatava tieto auttaa vastaavien rakenteiden valmistelussa ja rakentamisessa muissakin Suomen rakennetuissa joissa, painottaa erityisasiantuntija Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriöstä.

Smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite koostuvat voimalaitoksen yläkanavan puolelle ulottuvasta suppilosta, suppiloon sijoitetuista välppärakenteista, pylväskääntönosturista, kahdesta kiinniottohäkistä sekä kahdesta putkesta. Molempien putkien halkaisija on yksi metri. Lyhyempää putkea käytetään muun muassa laitteiston virtausolosuhteiden säädössä. Pidempi 130-metrinen putki kulkee voimalaitoksen alakanavan ja ohijuoksutusuoman välisen kannaksen kautta voimalaitoksen alakanavaan. Tätä putkea pitkin kalat pääsevät vaeltamaan, mikäli niitä ei oteta kiinni tutkimuksia tai ylisiirtoja varten.

– Väylään johdettiin vettä testiajona marraskuun alkupuolella ja kaikki vaikutti toimivan teknisesti kuten on suunniteltu. Varsinaiseen testiin rakenne pääsee kalojen kanssa toki vasta ensi kesänä. Osana hanketta järjestämme väylään myös kameraseurannan, kertoo Iijoen vaelluskalahankkeen 2020–2022 projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.

Alasvaellusväylän alkuosassa on kiihtyvä virtaus. Tarkoituksena on, että smoltit tulevat väylän suulle ohjausaitaa seuraten, havaitsevat väylän virtauksen ja hakeutuvat sen houkuttelemana väylään. Tämän jälkeen kalat ohjataan joko kiinniottolaitteeseen tai putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan.

Alasvaellusväylää käytetään 1–3 m³/s virtaamalla. Alustavasti on suunniteltu, että alasvaellusväylässä on vettä toukokuun puolestavälistä heinäkuun loppuun. Smolttien vaellushuipun oletetaan ajoittuvan Iijoella kesäkuun alkuun veden lämpötilan ollessa noin 10–12 °C. Alkuvuosina smoltteja on tarkoitus siirtää kuorma-autokuljetuksilla alimman voimalaitoksen, Raasakan alapuolelle. Mikäli laitteisto osoittautuu toimivaksi ja riittävän tehokkaaksi, on vastaavat rakenteet tarkoitus rakentaa muille padoille. Näin mahdollistetaan kalojen vaellus yläjuoksulta merelle.

- Järjestelmä sisältää paljon sähkölaitteita ja automatiikkaa. Esimerkiksi suppilo säätyy automaattisesti seuraten yläkanavan vedenvaihteluita. Keväällä laitteen käyttäjille järjestetäänkin käyttökoulutus mm. virtaamaolosuhteiden tilannekohtaiseen optimointiin ja kiinniottolaitteiston käyttöön liittyen, jatkaa ympäristöasiantuntija Jyrki Salo PVO-Vesivoima Oy:stä.

Iijoella tavoitellaan Vesistövision 2030 mukaisesti lohikalojen luontaisen elinkierron palauttamista. Smolttien alasvaelluksen onnistuminen on yksi keskeisimmistä elementeistä tässä kokonaisuudessa, johon ensivaiheessa kuuluu myös Raasakan ylösvaellusratkaisun toteuttaminen kalojen kiinniotto- ja ylisiirtomahdollisuuksineen. Näistä saatuja tutkimustietoja ja kokemuksia on aikomus hyödyntää Iijoen jatkotoimenpiteissä.

Vaelluspoikasille tarvitaan erilliset reitit, sillä nousukaloille tarkoitetut kalatiet toimivat yleensä huonosti alasvaelluksen tukena. Useat tutkimukset osoittavat, että smolttien vaellus hidastuu ja osin pysähtyy voimalaitoksilla. Lisäksi osa smolteista voi vammautua tai jopa kuolla uidessaan turbiinien läpi. Smoltit on vaikea ohjata kalateihin ja lisäksi smoltit voivat jäädä oleilemaan niihin. Alasvaellusreitit mahdollistavat smolteille turvallisen kulun voimalaitosten ohi. Luonnonvarakeskus onkin vuonna 2018 laatinut Iijoelle yleissuunnitelman kaikkien voimalaitosten alasvaellusreiteistä.

Alasvaellusväylän rakennusurakoitsijana toimi OMP-Konepaja Oy. Rakennuttamiskonsultoinnista vastasi Welado Oy. Väylän on suunnitellut Sweco Rakennetekniikka Oy yhdessä Iijoen vaelluskalahanketoimijoiden kanssa. Luonnonvarakeskus tutkii alasvaellusväylän ja aiemmin asennetun ohjausaidan toimintaa telemetriatutkimuksen avulla kesällä 2022. Alasvaellusväylän eri rakentamisvaiheista on valmisteilla video, joka myös julkaistaan kesällä 2022.

Alasvaellusväylän rakentaminen on osa Iijoen vaelluskalahanketta 2020–2022. Hankkeen muita toimenpiteitä ovat mm. lohikalojen ylisiirrot ja seuranta sekä pienpoikasten istuttaminen. Hanketta toteuttavat PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,2 miljoonaa euroa.

Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta, jossa parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.

Kuvat:

Haapakoski 1: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Smoltit päätyvät alasvaellusväylää pitkin voimalaitoksen alakanavaan.

Haapakoski 2: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Smoltit ohjautuvat suppilossa välppien avulla kiinniottohäkkeihin.