Tornionjoen lohenpoikasia. Kuva: Ville Vähä.Latvavesien lohet ovat eri maata kuin alajuoksujen yksilöt, ainakin Tornionjoella ja Ruotsin Kalixjoella. Vastajulkaistussa tutkimuksessa selvisi, että näiden Itämeren pohjoisimpien jokien yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet ovat geneettisesti erilaisia kuin alajuoksujen yksilöt. Perimän lisäksi vaellusajankohta erottaa ylä- ja alajuoksujen lohet. Naapurijokien väliltä ei löytynyt vastaavaa perinnöllistä eroa.

Pinnanalainen liikenne on vilkasta Itämerellä ja siihen laskevissa joissa. Sukukypsät lohet palaavat kevään ja kesän mittaan Itämereltä kotijokiinsa kutemaan. Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimuksessa selvisi, että Tornionjoen latvoilta lähtöisin olevat lohet palasivat jokeen aiemmin kesällä kuin alajuoksujen yksilöt.

Yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet viettivät lähes aina vähintään kaksi vuotta merellä ennen kutuvaellustaan jokeen. Havainto on tärkeä Tornionjoen lohikannan kalastuksen kannalta, sillä lohi kasvaa jatkuvasti kokoa merellä ollessaan. Vanhat ja kookkaat lohet ovat erityisen haluttuja saaliskaloja ja lisäksi tärkeitä kantojen hyvinvoinnille: suurimmat yksilöt tuottavat kudulle selvitessään eniten poikasia. Tällaisten erityispiirteiden säilyttäminen on tärkeää Itämeren lohen suurimman luonnonkannan tulevaisuuden kannalta.

– Jokeen aikaisimmin kesällä palanneet lohet olivat pääosin matkalla yläjuoksuille. Sen takia kannattaa pitää silmällä, miten alkukauden kalastus vaikuttaa Tornionjoen latvavesien lohikantoihin, sanoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja Antti Miettinen, Helsingin yliopiston bio-ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Lohet eivät noudata maarajoja

Tornionjoki (ruotsiksi Torne älv) virtaa Suomen ja Ruotsin rajalla ja haaroittuu myös kokonaan Ruotsin puolelle. Kalixjoki sijaitsee kauttaaltaan Ruotsissa. Näissä naapurijoissa lisääntyy Itämeren lohen ylivoimaisesti suurin luonnonkanta.

Tornion- ja Kalixjoen lohien väliltä ei tutkimuksessa yllättäen löytynyt kokonaisuudessaan perinnöllistä eroa. Tätä saattaa selittää joet yhdistävä Tärännönjoki, joka on yksi maailman suurimmista bifurkaatioista eli jokien virtausten haaroittumisista. Tässä bifurkaatiossa huomattava osa Ruotsinpuoleisen Tornionjoen vedestä virtaa Kalixjokeen. Sen kautta lohilla, ja niiden geeneillä, on reitti joesta toiseen.

– Jokien välinen yhteys ja odottamaton perinnöllinen samankaltaisuus korostavat Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön merkitystä tämän tärkeän lohikannan suojelussa ja hoidossa, Miettinen sanoo.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Conservation Genetics -tiedelehdessä A large wild salmon stock shows genetic and life history differentiation within, but not between, rivers

Tutkimuksen rahoittivat Tornionjoen kalaluvista saadut tuotot, Luonnonvarakeskus, Swedish Agency for Marine and Water Management, Swedish Research Council Formas, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (Betty Väänäsen rahasto), Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö (Itämeri-rahasto).

Whatsapp