Tornionjoen ja Simojoen kaikuluotausseurannoissa havaitut nousulohimäärät. Seuranta aloitettiin Tornionjoella vuonna 2009 ja Simojoella vuonna 2008. Simojoen vuosittaiset lohimäärät ovat kuvassa suuremmat kuin Luken seurantasivulla, koska kuvan lukuihin on lisätty myös kossien määrä.Kesänvanhojen lohenpoikasten keskimääräiset tiheydet Tornion- ja Simojoella. Tornionjoen tuloksissa on yhdistetty Suomen (Luke) ja Ruotsin (Norrbottenin lääninhallitus) koekalastukset.Kesän 2020 nousulohimäärät olivat Tornionjoella seurantahistorian kolmanneksi ja Simojoella toiseksi suurimmat. Syntyneiden lohenpoikasten ja vaellukselle lähteneiden poikasten määrät olivat hieman vähentyneet parhaista vuosista.

Kaikuluotausseurannassa Tornionjoella havaittiin 69 149 ja Simojoella 4 124 lohta. Kaikkein eniten nousulohia laskettiin kaikuluotaimilla vuosikymmenen puolivälissä, Tornionjoella 100 000 ja Simojoella 5 400 lohta. Tämän jälkeen lohimäärät vähenivät, varsinkin vuonna 2017.

Viime kesän nousulohissa oli runsaasti sekä yhden merivuoden pikkulohia eli kosseja että vanhoja suurikokoisia lohia. Myöhäinen ja runsas tulva näytti viivästyttäneen lohennousua joessa.

Vaellushuippu oli kuitenkin normaalina ajankohtana eli Simojoen kaikuluotauspaikalla juhannusviikolla ja Tornionjoen kaikuluotauspaikalla juhannuksen ja heinäkuun alun välisenä aikana. Tornionjoella havaittiin kahden edellisen vuoden tapaan nousulohia pyrkimässä ylävirtaan vielä elokuun lopulla ja syyskuun alussa.

– Tämä saattaa kertoa joidenkin lohien heikentyneestä kyvystä vaeltaa kesällä ylävirtaan, mistä on viitteitä myös lohien radiolähetintutkimuksessa. Loppukesän matala ja viileä jokivesi sekä lähestyvä kutuaika kenties antavat näille lohille vielä pontta pyrkiä kutualueilleen, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Tornionjokisuussa kahtena viime kesänä tutkituista lohista noin 40 prosentilla on ollut ulkoisia ihovaurioita, ja lisäksi osalla lohia näkyy ihossa verenpurkaumia. Huonokuntoisiin ihonkohtiin tarttuu joessa usein vesihome ja kala saattaa kuolla ennen kutua.

Ruokavirasto Suomessa ja Statens veterinärmedicinska anstalt Ruotsissa tutkivat Luken ja kalatalousviranomaisten avustamana terveysongelmien syitä (tiedote aiheesta 12.11.2020)

Lohenpoikasia kuoriutui edellisvuotta vähemmän

Tornionjoen koekalastusalueilla lohen kesänvanhojen poikasten keskitiheys oli tänä vuonna noin 20 poikasta aarilla eli sadalla neliömetrillä. Poikasia esiintyi varsin tasaisesti kaikissa vesistönosissa. Viiden viimeisen vuoden aikana kesänvanhojen poikasten tiheys on vaihdellut Tornionjoella 18:sta 28:aan poikaseen aarilla. Vuonna 2015 keskitiheydet olivat huipussaan, noin 40 kesänvanhaa poikasta aarilla.

Simojoella lohen kesänvanhojen poikasten keskitiheys oli 24 poikasta aarilla. Tiheys lähes puolittui edellisvuonna havaitusta ennätystiheydestä, vaikka poikasmäärien taustalla olevat kutulohimäärät olivat molempina vuosina hyvin samansuuruisia.

Simojoen poikastiheyksissä on ollut aiemminkin suurta vuosittaista vaihtelua. Ilmiön syyksi on epäilty joen vedenlaatua ja virtaamavaihteluita, joita maankäyttö valuma-alueella on muuttanut entistä epäedullisemmiksi lohelle. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna poikastiheydet ovat kuitenkin kasvaneet Simojoella yhtä paljon kuin Tornionjoella.

Vaelluspoikasia hieman vähemmän kuin huippuvuosina

Tornionjoella vaelluspoikasten tutkimuspyynti ei onnistunut kevään poikkeuksellisen korkean ja pitkäkestoisen tulvan vuoksi. Poikastiheyksien ja vaelluspoikasmäärien välillä olevan yhteyden perusteella arvioituna Tornionjoesta lähti keväällä 2020 mereen noin puolitoista miljoonaa lohen vaelluspoikasta. Parhaimmillaan Tornionjoesta on vaeltanut merelle noin kaksi miljoonaa lohenpoikasta.

Simojoella vaelluspoikasten tutkimuspyynti onnistui ilman suuria ongelmia. Tulosten perusteella poikasia vaelsi mereen noin 30 000 yksilöä. Määrä on selvästi pienempi kuin poikastiheyksien perusteella voisi odottaa.

Luke seuraa Tornion- ja Simojoen lohikantojen tilaa vuosittain toteutettavilla seurannoilla. Kaikuluotauksella seurataan nousulohimääriä, joista Simojoella havaitaan jokseenkin kaikki. Tornionjoella sen sijaan jopa huomattava osa merestä jokeen nousevista lohista jää havaitsematta johtuen joen leveydestä sekä siitä, että osa lohista kalastetaan tai jää kudulle kaikuluotauspaikan alapuolelle noin sadan jokikilometrin matkalle.

Kudulle nousevien lohimäärien kehitystä voi seurata Luken verkkosivuilta www.luke.fi/nousulohet. Molemmilla joilla lohen poikasmääriä arvioidaan sähkökalastuksin ja merivaellukselle lähtevien poikasten tutkimusrysäpyynnillä.