Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan Tenojokeen nousi tänä kesänä erittäin vähän lohia, edellisvuoden tapaan. Pienten, vuoden merivaelluksen jälkeen palaavien lohien kaudella 2019 havaittu aallonpohja jatkui. Myös keskikokoisten, kahden merivuoden, lohien määrä väheni. Heikko lohennousu heijastui paitsi sivujokien kutulohimääriin myös kalastajien saaliisiin.

Tenojokeen nousevien lohien laskennassa Polmakin kaikuluotauspaikalla jäätiin alustavien tulosten perusteella noin 15 000 nousulohen tasolle. Vuotta aiemmin lohia laskettiin reilut 21 000 ja vuonna 2018 noin 32 500.

− Vuosien 2019–2020 nousulohimäärät ovat Tenojoen vesistön koko ja tuotantoalueiden laajuus huomioon ottaen erittäin pieniä. Näitä nousulohimääriä voidaan suhteuttaa esimerkiksi Tenojoen kokonaislohisaaliiseen hyvänä lohivuotena 2000, jolloin pelkän saaliin arvioitiin olleen noin 60 000 lohta, kertoo tutkija Panu Orell Lukesta.

Vähäinen nousulohien määrä ja erityisesti pikkulohikantojen heikkous näkyivät selvästi Tenon sivujokien pintasukelluslaskennoissa. Kutulohien määrät jäivät kaikissa kolmessa seurattavassa sivujoessa erittäin pieniksi, ja olivat koko seurantajakson (2003–2020) heikoimmat Ylä-Pulmankijoessa ja Nilijoessa. Myös Akujoessa kutulohien määrä oli lähes yhtä pieni kuin heikoimpana vuonna 2019.

Matkailijoiden saalis edellisvuoden tasolla

Suomen puoleisen Teno-Inarijoen kalastusmatkailijoiden lohisaalis oli vajaat 8 000 kiloa. Saaliin määrä on kutakuinkin sama kuin se oli kahtena edellisenä vuonna.

− Vaikka nousulohimäärä jäi kahta aiempaa vuotta pienemmäksi, kalastusmatkailijoiden kilomääräinen lohisaalis pysyi viime vuosien tasolla pääosin siksi, että kaudella 2020 Tenoon nousi suhteellisesti hieman enemmän isoja lohia, Orell kertoo.

Kokonaisuutena Tenon kalastusmatkailijoiden saaliit ovat v. 2017–2020 olleet alhaisia, mikä johtuu osaltaan uudesta kalastussäännöstä. Sääntö on rajoittanut kalastusta voimakkaasti. Uuden kalastussäännön käyttöönotto osui hyvään aikaan, sillä ilman sitä nykyistäkin pienempi osa Tenojokeen nousevasta vähäisestä lohimäärästä olisi selvinnyt kutualueilleen.

Miksi näin vähän lohta?

Tenon lohikantojen viime vuosien heikon tilan syitä ei täysin tunneta. Joessa tapahtuvan lohen joki- ja vaelluspoikastuotannon dramaattisesta putoamisesta ei toistaiseksi ole saatu viitteitä, vaan olemassa olevien seurantatietojen perusteella tuotanto on vaikuttanut pysyvän tavanomaisella tasolla. Tämä viittaa siihen, että merkittävimmät lohen selviytymisen ongelmat ovat viime vuosina olleet merialueella.

− Meriolosuhteiden muutokset, muun muassa veden lämpötila, ravinnon määrä, kalataudit ja saalistus vaikuttavat suuresti mereltä palaavien lohien määriin ja sitä kautta lohikantojen tilaan, Orell sanoo.

Monilla eteläisemmillä lohijoilla lohen meriselviytyminen on viimeisen kahden-kolmen vuosikymmenen aikana laskenut suuresti ja yhä harvempi merelle vaeltava poikanen selviää takaisin kotijokeensa kutemaan. On mahdollista, että samantyyppinen ongelma on osaltaan vaikuttanut Tenon lohikantoihin viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana. Asiaa selvitetään yhteistyössä norjalaisten tutkijoiden kanssa.

Lohikantojen tila -raportti loppuvuodesta

Tenojoen lohiseurantojen lopulliset tulokset valmistuvat loppuvuodesta. Tällöin on saatavissa tarkempia tietoja kalastajien saaliista Suomessa ja Norjassa, sekä vesistön eri osissa videoseurannoilla ja kaikuluotaamalla tehtyjen lohilaskentojen tuloksista.

Suomalais-norjalainen Tenojoen seuranta- ja tutkimusryhmä julkaisee seurantatulokset ja arviot Tenon lohikantojen tilasta joulukuussa 2020. Raportti tulee saataville Luken internet-sivuille osoitteeseen: luke.fi/tenojoen_tutkimusryhma